Psyykenlääkkeiden kulutus Suomessa yhä Pohjoismaiden huippua
Ahdistuslääkkeissä ja antipsykooteissa ylivoimainen ykkönen, unilääkkeissä kakkonen ja masennuslääkkeissä selvästi viimeinen. Siinä Suomen sijaluvut, kun vertaa pohjoismaisia lääketilastoja psyykenlääkkeiden kulutuksesta.
Kun neljän psyykenlääkeryhmän kulutus lasketaan yhteen, Suomessa kulutetaan vain hieman enemmän psyykenlääkkeitä kuin muissa Pohjoismaissa. Ilman masennuslääkkeitä laskelma muuttuu selvästi. Ahdistuslääkkeitä, unilääkkeitä ja antipsykootteja käytetään nämä ryhmät yhteen laskien Suomessa liki puolitoista kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa keskimäärin.
Erot ilmenevät yhteispohjoismaisen, terveydenhuollon tilastoja kokoavan Nomescon (Nordic Medico-Statistical Committee) lääketilastojen vuosikirjasta 2003.
Vuotta 2003 edeltävinä vuosina ei psyykenlääkekulutus eri Pohjoismaissa juurikaan vaihdellut 1-2 vuoden aikavälillä. On perusteltua olettaa Suomen sijalukujen pysyneen samoina myös viime vuonna.
- Suomen trendissä on todella kyseenalaista se, että tavanomaisten rauhoittavien lääkkeiden käyttö ei ole vähentynyt. Tämä kulkee käsi kädessä päihdeongelmien lisääntymisen kanssa, sanoo psykiatrian dosentti Jyrki Korkeila Turun yliopistosta.
Korkeilan mukaan etenkin bentsodiatsepiinien ongelmakäyttö on lisääntynyt alkoholiongelman syvennyttyä koko maassa.
Liikaa, sopivasti, liian vähän?
Masennuslääkityksen kulutuksen osalta on pitkään puhuttu kahdesta samaan aikaan vaikuttavasta ilmiöstä, sekä alilääkityksestä että ylilääkityksestä. Alilääkittyjä ovat olleet osa raskasta masennusta sairastavista.
Korkeilan mukaan muun muassa ns. Vantaan masennustutkimus osoitti, että vaikea-asteista masennusta alidiagnosoidaan.
Myyntitilasto on masennuslääkkeissä sikäli harhaanjohtava, että masennuslääkkeistä kulutetaan vain 60-70 prosenttia resepteistä. Bentsodiatsepiinit käytetään sen sijaan noin sataprosenttisesti.
Depressiolääkkeitä on kuitenkin määrätty myös liian kevyin perustein, tilanteissa jossa lääkkeetön hoito olisi ollut paikallaan. Muut kuin psykiatrilääkärit määräävät liki 70 prosenttia kaikista masennuslääkkeistä.
Viime vuonna depressiolääkkeiden kulutus jälleen hieman nousi Suomessa muutaman vuoden tasannevaiheen jälkeen. Jo muutamia vuosia sitten osa alan tutkijoista arveli, että ahdistuslääkkeiden ja rauhoittavien kulutus alkaa laskea sitä mukaa kun masennus saadaan asianmukaisesti lääkittyä.
- Vaikka depressiolääkkeiden käyttö on lisääntynyt myös ahdistuneisuushäiriössä, se ei kuitenkaan näy ahdistuslääkkeiden myynnissä. Päällekkäistä käyttöä siis on, Korkeila sanoo.
Neuroleptien käytössä selvin ero
Selvin kulutusero muihin Pohjoismaihin verrattuna näkyy antipsykooteissa. Neljän muun maan keskimääräinen kulutusta mittaava DDD-luku on 10,3, Suomella vastaava luku oli 16,1 vuonna 2003. Viime vuonna kulutus kasvoi Suomen lääketilaston mukaan 16,7:ään.
Korkeila sanoo, että Suomen korkeaa neuroleptikulutusta selittää ainakin neljä tekijää: Suomessa käytetään ylipäätään suurempia annoksia kuin muissa Pohjoismaissa, antipsykootteja suositaan vanhusten laitoshoidossa ja myös alkoholiriippuvuuden hoidossa. Neljäntenä erityistekijänä tulee psykiatrisen avohoidon riittämättömyys.
- Korvaavan avohoidon puute näkyy siinä, että annokset ovat kasvaneet. Se selittää kulutusta. Sitä emme kuitenkaan tiedä, onko noususta ollut kliinistä hyötyä potilaiden tilaan.
- Voi olla, että potilaat ovat hyötyneet. Annosten kasvaminen saattaa myös kuvastaa hoitojärjestelmän tilaa ja lisähoitojen tarvetta.
Kiinnostava kuriositeetti Suomessa on Ahvenanmaa: neuroleptien DDD-luku on alle kymmenen, mikä on kutakuinkin sama lukema kuin Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa.
