Lehti 13: Ajan­kohtai­sta 13/2001 vsk 56 s. 1479

Reuman yhdistelmähoito selvästi tehokkaampi kuin yksittäinen reumalääkitys

Ulla Toikkanen

Suomalaisista noin 0,8 % sairastaa nivelreumaa, ja uusia potilaita tulee liki 2 000 vuodessa. Keskimääräinen sairastumisikä on noin 55-57 vuotta. Nivelreuman hoitotulokset ovat parantuneet selvästi nykyisen aktiivisen hoitolinjan aikana. Yhdistelmähoito, varsinkin varhain aloitettuna, on tehokkaampi kuin yksittäinen reumalääkitys.

- Nivelreuman aktiivisuus vaihtelee, ja useimmilla potilailla se vaurioittaa niveliä etenevästi. Niin sanotuilla varsinaisilla reumalääkkeillä pyritään rauhoittamaan niveltulehdusta ja estämään tai ainakin hidastamaan pysyvien niveltuhojen kehittymistä. Potilaista 50-60 % hyötyy hyvin tai ainakin kohtuullisesti ensimmäisestä lääkkeestä. Potilaista vain 10-15 %:lla tauti sammuu, useimmiten tällöinkin vain tilapäisesti. Sairaus voi aktivoitua uudelleen, vaikka lääkitys jatkuu. Nivelten vaurioituminen etenee usein silloinkin, kun kliininen hoitovaste on hyvä. Kokemusten mukaan yksittäisellä reumalääkkeellä saadaan harvoin pysyvästi hyvä hoitotulos, minkä vuoksi on kehitetty erilaisia yhdistelmähoitoja. Suomalainen REKO-tutkimus on antanut uutta tietoa lääkehoidon merkityksestä ja on osoittautunut myös, etteivät sivuvaikutukset lisäänny yhdistelmähoitojen aikana, kertoo professori Marjatta Leirisalo-Repo Helsingin yliopistosta.

Kolmen tai neljän lääkkeen yhdistelmällä parhain teho

Suomessa on ollut jo pitkään käytössä klorokiinin ja pistokullan yhdistelmä, jonka tehokkuus on myöhemmin osoitettu oikeaksi myös kaksoissokkokokeen avulla. Leirisalo-Revon mukaan paras näyttö yhdistelmähoidon tehosta yksittäishoitoon verrattuna on saatu tutkimuksissa, joissa aktiivista nivelreumaa sairastaville potilaille on liitetty lääkitykseen metotreksaatti tai vastaavasti metotreksaatin rinnalle on lisätty syklosporiini. Sulfasalatsiini on tehonnut vain osittain näihin potilaisiin.

- Erittäin nopea ja hyvä hoitovaste on saatu varhaista nivelreumaa sairastavilla potilailla, kun peruslääkkeenä aloitetun sulfasalatsiinihoidon rinnalle on liitetty suuriannoksinen prednisolonihoito sekä metotreksaatti, jotka on vähennetty nopeasti yhdistelmästä. Hoitovaste säilyi kliinisesti hyvänä kuitenkin vain sen aikaa, kun potilaat saivat kombinaatiohoitoa. Pelkkää sulfasalatsiinia saaneiden potilaiden samoin kuin alkuvaiheen yhdistelmällä hoidettujen potilaiden myöhemmässä kliinisessä kuvassa ei ollut juurikaan eroja.

Lue myös

- Parhaat tulokset on kuitenkin saatu kolmen reumalääkkeen yhdistelmähoidolla, johon kuuluvat metotreksaatti, sulfasalatsiini ja hydroksiklorokiini, sekä kroonisessa nivelreumassa että varhaisen nivelreuman ensimmäisenä lääkkeenä. Jälkimmäinen tulos perustuu suomalaisten reumatologien laajaan yhteistyötutkimukseen, jossa on saatu sekä yhdistelmähoidossa olevilla että yksittäistä reumalääkitystä käyttäneillä potilailla aikaan tulehduksen rauhoittuminen erittäin onnistuneesti ja siten hyvä kliininen hoitovaste. Tutkimuksessa ilmeni vakuuttavasti, että kahden vuoden kuluttua siitä, kun yhdistelmähoito alkoi, oli se osoittautunut paremmaksi ja taudin pysyvien muutosten kehittyminen oli vähäisempää kuin käytettäessä hyvää yksilöllistä monoterapiaa. Potilaista 37 %:lla tauti oli sammunut yhdistelmähoitoryhmässä ja 18 %:lla yksittäishoitoryhmässä. Kuitenkin osalla potilasta tauti käyttäytyi aktiivisesti huolimatta kaikista käytetyistä hoidoista. On siis edelleen tarpeellista etsiä tekijöitä, joilla voidaan poimia hoidolle huonosti reagoivat potilaat, kohdentaa heihin vielä intensiivisempiä hoitoja sekä kehittää ja soveltaa heille uusia hoitoja. Tällaisia uusia hoitoja ovat mm. niin sanotut biologiset hoidot, joista infliksimabi yhdistettynä metotreksaattiin tai etanersepti joko yksinään tai metotreksaatin kanssa johtavat hyvään hoitotulokseen noin 50-60 %:lla potilasta, toteaa Leirisalo-Repo.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030