Robotti tuli taloon

Apulaisylilääkäri Kari Nieminen siirtyy ohjauskonsolin ääreen ja leikkaus alkaa. Robottiavusteisia gynekologisia leikkauksia on tehty TAYS:ssa nyt vuoden ajan. Sekä hyvät että huonot puolet alkavat olla selvillä.

Näkymä Tampereen yliopistollisen sairaalan leikkaussalista poikkeaa varsin paljon tavanomaisesta. Apulaisylilääkäri Kari Nieminen istuu työhön syventyneenä ohjauskonsolin ääressä käytellen molempia käsiään ja jalkojaan.

Potilaaseen telakoitu da Vinci -leikkausrobotti puolestaan tottelee Niemisen jokaista liikettä. Salin screenit näyttävät, kuinka instrumentit erottelevat, leikkaavat ja polttavat kudoksia. Sisään vatsaonteloon ne on viety muutaman pienen viillon kautta.

Päivän ohjelmassa on kaksi vaativaa gynekologista syöpäleikkausta. Yhteensä ryhmällä on takanaan lähes 80 robottiavusteista operaatiota. Aiemmin osa vastaavista toimenpiteistä on TAYS:ssa tehty avokirurgisesti ja osa perinteisellä laparoskopialla.

Osastonylilääkäri

Eija Tomásin

Ennen kaikkea menetelmä hyödyttää potilasta. Leikkauksen aikaista verenhukkaa, komplikaatioita ja postoperatiivisia tulehduksia on vähemmän kuin avokirurgiassa. Särkylääkkeiden tarve on pienempää ja toipuminen ylipäänsä nopeaa: useimmat potilaat ovat päässeet kotiin seuraavana päivänä leikkauksen jälkeen.

Robotin avulla on myös leikattu huomattavan ylipainoisia potilaita, joiden leikkaaminen tähystyskirurgisesti olisi Eija Tomásin mukaan hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Seuranta osoittaa, millainen vaikutus varsinaiseen sairauden ennusteeseen robottikirurgialla on. TAYS:ssa on alusta lähtien päätetty tehdä omaa tieteellistä tutkimusta robotin käytöstä Suomen oloissa.

Pitkä opettelu

Kari Niemisen mielestä ero aiempaan on merkittävä myös kirurgin näkökulmasta.

Kuvan laatu ja näkyvyys leikkausalueella ovat erinomaiset. Perinteiseen tähystyskirurgiaan verrattuna kaikkein merkittävin parannus on instrumenttien liikkuvuus: ne kääntyvät kuin ihmisen ranteet. Esimerkiksi ompeleiden tekeminen on yksinkertaista ja nopeaa.

Robottityöskentely vaatii Niemisen mukaan pitkäjännitteistä ja kärsivällistä opettelua. Tiimi kävi perehtymässä menetelmään Strasbourgissa ja Lundissa. Lisäksi tarvittiin vielä kuivaharjoittelua ennen ensimmäistä leikkausta.

Siirtyminen aikoinaan avokirurgiasta tähystysleikkauksiin oli isompi askel kuin tämä. Nyt joutui kuitenkin olemaan ensimmäinen, joka sukelsi kylmään veteen, Nieminen kuvailee.

Aiemmasta tähystyskirurgian osaamisesta oli mielestäni selvää hyötyä opettelussa. Nöyrä täytyy silti olla ja uskoa, mitä kerrotaan. Vasta kun menetelmä on todella hanskassa, voi alkaa itse soveltaa.

Vaikka leikkauksen eteneminen näkyy millintarkasti ohjauskonsolin kolmiulotteisesta ruudusta, kirurgilta puuttuu perinteisten menetelmien näppituntuma potilaan kudoksiin. Tähän tottuminen vie tovin.

TAYS:ssa robottiavusteisia gynekologisia leikkauksia onkin tehnyt alusta lähtien yksi tiimi, johon kuuluu kaksi lääkäriä ja kolme tai neljä leikkaussalihoitajaa. Toisen lääkäriparivaljakon koulutus on juuri alkanut.

Tämä ei voi olla toimipiste, jossa väki vaihtuu tiheästi, Kari Nieminen toteaa.

Eija Tomás sanoo, että robotin käyttö vaatii tiimiltä sitoutumisen lisäksi saumatonta kommunikointia. Jo pelkästään robotin valmistelu leikkaukseen on erittäin tarkkaa työtä.

Vain työkalu

Mutta onko robotti osoittautunut investoinnin arvoiseksi? Itse laite maksoi noin 1,5 miljoonaa euroa. Huoltokustannuksia kertyy arviolta 200 >000 euroa vuodessa, ja instrumenttien hinnaksi tulee noin 1 >000 euroa per leikkaus.

Kustannusten ja pitkäaikaisten hyötyjen todellista suhdetta on vaikea laskea. Pitäisi ottaa huomioon, että sairaalassaoloajan lisäksi myös sairauslomat lyhenevät. Yksittäisten potilaiden robotista saama hyöty on joka tapauksessa käynyt jo nyt selväksi, Eija Tomás arvioi.

Suurin hyöty investoinnista saataisiin tietysti, jos robotti "rouskuttaisi" yötä päivää. Mutta siihen meillä Suomessa on vielä pitkä matka, Tomás sanoo.

Tampereen robotti on ensimmäinen Suomeen hankittu, ja aluksi sitä käytettiin eturauhassyöpien hoidossa. TAYS:n urologit ovat joulukuusta 2008 lähtien leikanneet robotin avulla reilut 180 eturauhassyöpäpotilasta.

Maalikuussa 2009 alkaneita gynekologisia robottioperaatioita on tehty pääasiassa syöpäpotilaille, mutta jonkin verran on leikattu myös hyvänlaatuisia sairauksia, kuten myoomia ja vaikeaa endometrioosia.

Robotin avulla voisi periaatteessa leikata melkein mitä vain. Kovin pienissä toimenpiteissä se ei ole kuitenkaan järkevää jo pelkästään valmisteluihin kuluvan ajan vuoksi, Nieminen ja Tomás sanovat.

Varsinainen leikkausaika on lyhentynyt keskimäärin pariin tuntiin, kun lääkärit ovat tulleet sinuiksi robottityöskentelyn kanssa.

Loppujen lopuksihan kyse on vain työkalusta, vaikkakin hyvin kehittyneestä sellaisesta. Ihmiset tekevät edelleen työn leikkaussalissa, Kari Nieminen muistuttaa. ?

"Kolme riittää"

Suomen leikkausrobottien lukumäärä nousi tänä keväänä kolmeen.

Toivoa sopii, että maamme robotit olisivat nyt vähäksi aikaa tässä. Seuraavaksi tulisi keskittyä ottamaan tehdyistä investoinneista täysi hyöty irti, sanoo ohjelmapäällikkö Tuija Ikonen terveydenhuollon menetelmien hallittua käyttöönottoa edistävästä HALO-ohjelmasta.

Yhdysvalloissa on laskettu, että noustakseen taloudellisesti kannattavaksi hankinnaksi yhden robotin pitäisi urakoida vuodessa yli 500 leikkausta.

Suomen kokoisessa maassa robottia käyttäviin yksiköihin kannattaisi siis keskittää kaikki ne potilaat, joiden leikkaamiseen robotti soveltuu erityisen hyvin, Tuija Ikonen toteaa.

Pelkkää volyymiä ei silti pidä hakea. Nyt meidän Suomessa olisikin aika kerätä kokemuksia ja tehdä omaa tutkimusta siitä, ketkä potilaat kaikkein eniten hyötyvät robotista.

Tuija Ikosen mukaan kilpailun puute pitää robottien hintaa korkealla. Markkinoita hallitsee käytännössä yksi valmistaja.

Kilpailu olisi tervetullutta siksikin, että se voisi nopeuttaa laitteiden teknistä kehittymistä, Ikonen huomauttaa.

Vaativiin leikkauksiin

Avokirurgiaan ja perinteiseen tähystyskirurgiaan verrattuna robottiavusteinen kirurgia parantaa näkyvyyttä leikkausalueella, vähentää komplikaatioita ja lyhentää toipumisaikaa.

Kudostuho jää robottikirurgiassa yleensä vähäisemmäksi, koska työskentelytarkkuus on parempi.

Leikkauksen valmistelu vie robottikirurgiassa pidemmän ajan kuin perinteisissä menetelmissä. Tämän vuoksi robottia ei kannata käyttää kovin pieniin ja yksinkertaisiin toimenpiteisiin.

Robottikirurgian miinuspuoli on ennen kaikkea sen hinta. Alkuinvestoinnin lisäksi juoksevat kulut ovat kohtalaiset.

Koska robottitekniikan omaksuminen vie aikaa, leikkaustiimin henkilökunnan tulee olla pysyvää ja motivoitunutta.

100 leikkausrobottia. Erityisen suosittuja ne ovat Yhdysvalloissa.

Onko tulevaisuus robottien?

Suomessa robottien avulla on toistaiseksi leikattu lähes yksinomaan eturauhas- ja gynekologisia syöpiä. Onko näköpiirissä tulevaisuus, jossa robotit surraavat kirurgien apuna kaikissa muissakin leikkauksissa?

Kirurgian dosentti Tom Scheinin toppuuttelee tällaisia visioita.

Teknisesti se olisi jo nyt mahdollista, ja muualla on monenlaista kokeiltukin. Toinen asia sitten on, kuinka hyödyllistä tai järkevää robotin käyttö on erilaisissa tilanteissa.

Robottien seuraavia aluevaltauksia saattavat olla esimerkiksi thoraxkirurgia sekä peräsuolen syövän leikkaukset, joita maailmalla jo tehdäänkin. Tieteellinen näyttö hyödyistä kuitenkin puuttuu vielä.

Tom Scheininin mukaan yksi tulevaisuuden trendi on, että ihoon tehtävien viiltojen lukumäärä minimoidaan.

Mennään sisään vaikkapa vatsalaukun tai emättimen seinämän läpi tai navasta. Saatava hyöty on tosin lähinnä kosmeettista laatua.

Reikien määrä vähenee myös, kun instrumentit muuttuvat taipuisiksi. Nyt ne ovat suoria.

Tulevaisuudessa yhdestä viillosta voidaan viedä sisään esimerkiksi robotilla ohjailtava monilonkeroinen, mustekalamainen laite, Tom Scheinin kuvailee.

Hän kehottaa kuitenkin pitämään innostuksen kurissa robottikirurgiasta puhuttaessa.

Onhan se hieno ja kiva mutta toistaiseksi niin jumalattoman kallis menetelmä. Jäitä siis hattuun.