1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Sairaalat etsivät ratkaisua verkon kaatumisiin
Ajan­kohtai­sta 7/2016 vsk 71 s. 464 - 466

Sairaalat etsivät ratkaisua verkon kaatumisiin

Kännykkäverkon kaatuminen haavoittaa sairaalaa. Monet sairaanhoitopiirit miettivät parhaillaan, miten matkapuhelinverkon nurin menemisistä selvitään jatkossa vaikeuksitta.

Sairaalat etsivät ratkaisua verkon kaatumisiin Kuva 1 / 3
     

Sairaanhoitopiirit ryhtyvät etsimään yhdessä keinoja, joilla ne voisivat selättää matkapuhelinverkon kaatumisten aiheuttamat ongelmat. Soneran verkon meneminen nurin tammikuun puolivälissä aiheutti kiusaa useissa sairaaloissa.

Ongelmista raportoivat Mikkelin ja Porvoon sairaalat, mutta harmeja oli muuallakin. Noin puolet sairaanhoitopiireistä käyttää TeliaSoneran liittymiä.

”Tämä on todellinen ongelma, ei mikään tuulesta temmattu asia.”

Aaro Toivonen

HUS:n turvallisuusjohtaja

– Kokoonnumme helmikuussa sairaanhoitopiirien kanssa miettimään laajempaa yhteistyötä ja vaihdamme kokemuksia eri ratkaisuista. Sähköpostiviestittelyssä ovat olleet mukana lähes kaikki sairaanhoitopiirit, kertoo Etelä-Savon sairaanhoitopiirin tukipalvelujohtaja Veli Matti Thure.

Johtajaylilääkäri Kati Myllymäki kertoo, että Mikkelin sairaalassa olivat katastrofin ainekset käsillä. Soneran katkos alkoi ennalta ilmoittamatta aamuviideltä, eikä takapäivystäjiä saatu puhelimella kiinni, vaikka leikkaussaliin olisi tarvittu lääkäreitä.

Vaarallisesta tilanteesta selvittiin haavereitta, ja avainhenkilöille hankittiin nopeasti toisen operaattorin sim-kortit, mutta jatkossa varautumista tehostetaan.

Patenttiratkaisu puuttuu

Sairaaloiden varautuminen puhelinkatkoksiin on kirjavaa. Virve-puhelimet ovat vaihtelevasti käytössä, lähinnä ensihoidossa ja päivystyksessä.

Pisimmällä ovat Vaasan ja Pohjois-Karjalan keskussairaalat. Jälkimmäisessä Virve-laitteita on käytössä yli sata. Thure kertoo, että Virven käyttöä aiotaan nyt laajentaa myös Mikkelissä.

Toinen suuntaus ovat dual-sim-puhelimet, joissa on kahden eri operaattorin sim-kortit. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Jorma Korhonen kertoo, että OYS:iin niitä hankittiin viime vuonna, kun Soneralla ilmeni toistuvasti verkko-ongelmia.

Korhosen mukaan viimeisimmän katkoksen yhteydessä ei ilmennyt potilasturvallisuutta vaarantavia tilanteita, mutta harmia puhelinverkon kaatuminen aina aiheuttaa.

Myös HUS:n turvallisuusjohtaja Aaro Toivonen kertoo, että sairaanhoitopiirissä punnitaan parhaillaan erilaisia varajärjestelmiä.

– Tämä on todellinen ongelma, ei mikään tuulesta temmattu asia. Me sairaaloissa, kuten muukin yhteiskunta, olemme sidoksissa matkapuhelinoperaattoreihin.

Pohdinnassa ovat muun muassa Virve-verkon käytön laajentaminen ja dual-sim-puhelimien hankinta.

– Ongelmaa on pohdittu aiemminkin, mutta ratkaisun löytäminen vain ei ole yksinkertaista. Kokonaisuus pitää suunnitella tarkasti, jotta ei ajauduta ojasta allikkoon.

Virve pölyttyy pöytälaatikossa

Virve-puhelin olisi turvallisin ratkaisu, mutta monissa sairaaloissa avainhenkilöiden Virve-puhelimet pölyttyvät pöytälaatikoissa. Ihmiset ovat tottuneet älypuhelimiin.

Virvessä ei turvallisuussyistä ole internet-yhteyttä, joten esimerkiksi sähköpostien lukeminen ei onnistu. Se on myös isompi laite kuin nykyiset puhelimet.

Haasteena on, että lääkärille kertyy taskut täyteen puhelimia. Mikkelin keskussairaalan päivystyksen ylilääkäri Santeri Seppä kertoo, että hän kantaa välillä mukanaan viittä puhelinta.

– Normaalistikin on kaksi puhelinta mukana, tavallinen työkännykkä ja oma kännykkä. Sitten kun tulee päivystykseen, on päivystäjän kännykkä. Virve on sitten neljäs puhelin. Ja nyt kun on ollut näitä puhelinverkko-ongelmia, meillä on ollut lisäksi eri liittymällä varustettu varapuhelin. Lääkärin takintaskut ovat onneksi isot, mutta kotona tilanne on ongelmallisempi.

Mikään järjestelmä ei pelasta

Sosiaali- ja terveysministeriö on suositellut, että sairaaloiden avainhenkilöillä olisi Virve-laitteita, mutta se ei ole pakollista.

– Myös meillä ministeriössä on valmius käyttää Virveä, mutta kyllä mekin käytämme gsm-puhelimia, myöntää valmiusjohtaja Olli Haikala STM:stä.

Haikalan mukaan sairaanhoitopiirien vastuulla on joka tapauksessa varmistaa, että tiedonvälitys kulkee. Aluehallintoviranomaiset valvovat tilannetta. Etelä-Savon sairaanhoitopiiriltä on pyydetty raporttia Soneran katkokseen liittyen.

Veli Matti Thuren mukaan ongelman ydin ei Etelä-Savossa ollut varajärjestelmien puute, vaikka niissäkin on parannettavaa. Ongelmana olivat Soneran puutteellinen tiedotus asiasta ja katkoksen alkaminen varhain aamulla.

Lue myös

– Mikään järjestelmä ei sinänsä pelasta. Meillä on mahdollisuus käyttää Virve-verkkoa, ja meillä on edelleen lankapuhelinverkko. Lisäksi on mahdollisuus käyttää sisäistä tietoverkkoa ja sairaalan sisäisiä kuulutuksia tiedottamiseen. Inhimillisen virheen mahdollisuus on silti aina olemassa. Järjestelmä toimii juuri niin hyvin kuin sen heikoin lenkki.

Kriisi saa turvautumaan Virveen

Poliisi ja pelastustoimi käyttävät aktiivisimmin Virve-puhelimia, mutta Virve-verkon liiketoimintajohtaja Jarmo Vinkvistin mukaan käyttö yleistyy myös terveydenhuollossa.

– Tyypillisesti täytyy tapahtua jokin herätys, kriisi, joka koskettaa sairaalaa. Asia ei tule mieleen niin kauan kun riittää aurinkoisia päiviä.

Vinkvistin mukaan Virve-laite kannattaa ottaa käyttöön arjessa, jotta se on tuttu väline kriisitilanteessa. Virven etuna on se, että viesti saadaan nopeasti isolle joukolle. Radiopuhelimella ihmiset eri puolella sairaalaa kuulevat tiedon esimerkiksi paikalle tuotavasta päivystyspotilaasta eikä tarvita monia puheluita. Virvellä voi soittaa myös tavallisia puheluita.

Vinkvist kertoo, että poliiseille Virven käyttö tulee tutuksi jo koulutusvaiheessa, mutta lääkäreille ja hoitajille laite on usein vieraampi.

Virve on valtion omistama matkapuhelinverkoista riippumaton viranomaisradioverkko. Käyttäjäkunta on rajattu eikä viestiliikenne tukkeudu onnettomuustilanteissa tai yleisötapahtumissa. Virve-laitteita on myös pienikokoisia.

Kirjoittajat
Mari Heikkilä

Etusivulla juuri nyt

Liitossa
Kollegiaalisuuden monta puolta esillä Turussa

– On hyvä, että myös kollegiaalisuuden niin sanottu kääntöpuoli tuli esille keskustelussa, sanoo Tiina Laiterä.

Ajassa
Robotiikan käyttö yleistyy hitaasti

Robotiikkaa ei hyödynnetä tarpeeksi terveydenhuollossa, Cristina Andersson sanoo.

Ajassa
Tuotantotalouden professori jakaisi sote-rahoituksen osiin

Hallituksen ehdotus olisi Paul Lillrankin mukaan johtanut tehottomuuksiin.

Ajassa
Synnytystapa vaikuttaa virtsankarkailun riskiin

Pihtisynnytykset lisäävät merkittävästi virtsan ponnistuskarkailun riskiä verrattuna imukuppisynnytykseen.

Ajassa
Tavallista laajempi VRE-esiintymä Kainuussa

Vuodeosastojen toimintaa on jouduttu rajoittamaan VRE-esiintymän vuoksi.

Tieteessä
Alaraajavaltimotauti tulee osata tunnistaa

Alaraajaverenkierron tutkiminen ja oikea reagoiminen löydöksiin edistävät riskiryhmän tunnistamista.