Sairaanhoitopiirien johdossa on yhä miesvalta

Suomen erikoissairaanhoito on lähes täysin miesten johtamaa. Kahdenkymmenen sairaanhoitopiirin johtajista vain yksi on nainen: Länsi-Pohjan piiriä on johtanut vuodesta 2005 lähtien

Riitta Luosujärvi

Sairaanhoitopiirien johtajien paikkoja on ollut viime vuosina auki lähes vuosittain, mutta naisten määrä johtotehtävissä ei ole lisääntynyt. Nykyisin johtaminen vaatii lähes täydellistä sitoutumista työhön, mutta lähitulevaisuuden vaikeat haasteet vaativat uudenlaista johtajuutta. Uusia innovatiivisia johtajia tuskin löydetään, jos merkittävä osa hakijoista karsiutuu pois ennen hakuvaihetta.

Johtajien takana ovat mittavat rahasummat: sairaanhoitopiirit pyörittävät yhteensä noin 5,7 miljardin euron budjettia. Suurimman eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n toimintakulut olivat viime vuonna noin 1,45 miljardia, pienimpien reilusti alle sata miljoonaa euroa.

Muuttuuko tilanne Turussa?

Myös sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreistä naisten osuus on surullisen pieni. Vain kaksi naista on noussut johtajaylilääkäreiksi. Lapissa Eva Salomaa ja Pohjois-Pohjanmaalla Aino-Liisa Oukka, joka toimi aiemmin Länsi-Pohjan johtajaylilääkärinä.

Tasa-arvolaki edellyttää, että 40 % sairaanhoitopiirien hallitusjäsenistä on naisia. Tämä ei kuitenkaan koske puheenjohtajia: vain neljässä sairaanhoitopiirissä on nainen hallituksen puheenjohtajana. HUS:n hallituksen puheenjohtajaksi nousi viime vuonna

Ulla-Maija Urho

Virpa Puisto

Leila Lindell

Ritva Sonntag

Toisin sanoen erikoissairaanhoitoa johtaa Suomessa 60 henkilöä, joista 7 on naisia. Virkajohtajia on 40, heistä 3 on naisia.

Varsinais-Suomessa valitaan parhaillaan uutta sairaanhoitopiirin johtajaa, kun

Aki Lindén

ari Nenosen

Mitä johtaminen vaatii?

- Kyllä tässä työssä täytyy olla tavoitettavissa läpi vuorokauden - pitkiä työpäiviä ja paljon viikonlopputöitä, johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka toteaa.

- Vaatii suurta henkilökohtaista sitoutumista, mutta on mielenkiintoista, kun haasteen ottaa vastaan, Lapin johtajaylilääkäri Eva Salomaa vahvistaa.

Työ on vaativaa ja naiset arvelevat, että tämän vuoksi johtopaikoille on aiemmin myös hakeutunut vähemmän naisia. Riitta Luosujärvi arvelee, että naiset ovat myös kriittisempiä, eivätkä hae johtopaikkoja, elleivät ole erityisen päteviä kokemuksen ja koulutuksen osalta.

Työn vaativuus tuskin helpottaa lähivuosina. Kuntien taloudet ovat tiukoilla. Lisäksi väestön ikääntyminen vaikuttaa merkittävästi myös terveydenhuollossa. Keskimäärin kansanterveys kohenee, mutta kehittyvä lääketiede lisää arvioiden mukaan terveydenhuollon menoja noin 5 prosentin vuosivauhdilla ja väestön ikääntyminen aiheuttaa arviolta 2,5 prosentin lisäyksen kuluihin.

Akuutein ongelma sairaanhoitopiireissä on tällä hetkellä rahan riittävyyden lisäksi se, miten saada ja pitää töissä riittävä määrä sairaanhoitohenkilökuntaa.

Miten näihin ongelmiin voi vastata? Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Luosujärvi lähtee johtajuudesta. Johtajan täytyy hallita henkilöjohtaminen asiantuntijaorganisaatiossa.

- Strategiajohtaminen ei onnistu, ellei henkilöjohtaminen ole kunnossa.

Salomaan mielestä olennaisinta on terveydenedistämistyö ja uusien teknologioiden hyödyntäminen varsinkin Pohjois-Suomessa, jossa välimatkat ovat pitkiä.

- Ihmisten valmentaminen omatoimiseen hoitoon on tärkeää. Uusista teknologioista on tässä hyötyä.

Oukka arvioi, että sairaanhoitopiirien johtajilta vaaditaan nyt analyyttisyyttä ja innovatiivisuutta.

- Mittaamista täytyy kehittää, jotta voidaan arvioida hoidon vaikuttavuutta. Lisäksi tarvitaan innovatiivisuutta, jotta voidaan löytää uusia mahdollisuuksia vastata tuleviin haasteisiin.

Kaikki kolme naista korostavat myös yhteistyötä yli sairaanhoitopiirien rajojen, ja yhteistyötä tehdäänkin. Salomaa haluaisi myös pohjoisten sairaanhoitopiirien yhdistyvän.

Hoitaminen on naisten hallussa

Sukupuolijaot ovat Suomessa tiukassa. Lääkärikunta on jo naisistunut, mutta ylimmässä johdossa naisia ei näy. Niin kauan kun johtajilta vaaditaan täyttä sitoutumista, perheellisten on vaikea ottaa johtajahaasteet vastaan, erityisesti perheellisten naisten. Näin merkittävä osa potentiaalisista hyvistä johtajista karsiutuu pois jo ennen hakuvaihetta.

Sukupuolijaon jyrkkyys näkyy Suomessa myös hoitajakunnassa, joka on hyvin naisvaltainen. Hallintoylihoitajana ei ole Manner-Suomessa ainuttakaan miestä, Ahvenanmaalla virassa on mies. Tämä osoittaa myös sen, että naisista löytyy kykyä, halua ja kunnianhimoa johtajuuteen ainakin silloin, kun miehiä on vain vähän tarjolla.

- Terveydenhuoltoala on siitä hyvä, että ala on tasa-arvoinen. Naisilla ja miehillä on sama palkka samasta työstä. En ole koskaan kokenut, että minua olisi esimerkiksi suljettu sisäpiireistä. Oikeastaan on ihme, että johdossa ei ole enempää naisia, Salomaa toteaa.

"Oikeastaan on ihme, että johdossa ei ole enempää naisia."