Sairaanhoitopiirit uskovat yhteistyöhön
Sairaanhoitopiirit saivat kansalliselta terveysprojektilta tehtäväkseen parantaa erikoissairaanhoidon yhteistyötä ja työnjakoa erityisvastuualueittain eli miljoonapiireittäin. Aikataulu on tiukka: suunnitelmat pitää toimittaa sosiaali- ja terveysministeriöön vuoden 2003 toukokuun loppuun mennessä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan sairaanhoitopiirit solmivat yhteistyösopimuksia, yhdistyvät tai muodostavat terveydenhuoltopiirejä.
- Minä edustan sitä kantaa, että erikoissairaanhoito pitää suunnitella lähtien yhteistyöstä ja tekemisestä _ ei organisaatiomuutoksista, sanoo Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Pertti Palomäki.
Samaa mieltä on Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Ritva Kauppinen. Kansallista terveysprojektia pohjustaneissa osaraporteissa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireille tarjottiin vielä vapaaehtoista yhdistymistä. Etelä-Karjalassa ajatus torjutaan, eikä terveysprojektin loppuraporttikaan enää nimennyt yhdistyviksi toivottuja piirejä.
Yhteistyötä, vaan ei yhteen
Ehdotus Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sairaanhoitopiirien vapaaehtoisesta yhdistymisestä on otettu penseästi vastaan Etelä-Karjalassa, mutta Kymenlaaksoa liitos kiinnostaa:
- Kymenlaakson sairaanhoitopiiri on jo aiemmin ottanut kannan, jonka mukaan he pyrkivät hallinnollisestikin yhteen meidän kanssamme, kertoo Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Ritva Kauppinen.
Hänen mielestään yhteistyön aloittaminen hallinnon yhdistämisestä johtaisi kuitenkin vain pelkoon työpaikkojen siirroista.
- Me lähdemme siitä, ettei erityisosaajien tarvitse siirtyä.
Niinpä sairaanhoitopiirit eivät neuvottele yhdistymisestä, vaan yhteistyöstä ja työnjaosta.
Kun kardiologiset varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset on tähän asti ostettu ulkopuolelta, niin nyt piirit neuvottelevat niiden keskittämisestä Kymenlaaksoon. Sinne on sovittu keskitettäväksi myös tekonivelleikkaukset.
Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiriin kaavaillaan vastaavasti ns. Trauma-Centeriä, jonne keskitettäisiin muuntyyppiset ortopediset leikkaukset. Etelä-Karjala hoitaisi myös mm. urologiset erityisleikkaukset.
Atk-asioissa sairaanhoitopiirit ovat tehneet tiivistä yhteistyötä jo pitkään. Niillä on mm. yhteinen atk-yksikkö.
Erikoissairaanhoidon suunnitteluun Etelä-Karjalassa tuo lisäväriä suunnitelma Saimaan kaupungin perustamisesta. Lappeenrannan, Joutsenon, Imatran ja Rautjärven on tehtävä sitä koskevat selvityksensä tämän vuoden loppuun mennessä.
- Monessa eri työryhmässä keskustellaan parhaillaan siitä, miten Saimaan kaupungin perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito hoidetaan. Valitaanko nykyinen malli, tehdäänkö terveyspiiri ja niin edelleen, Ritva Kauppinen kertoo.
Jos ei vuosi riitä, ei riitä kymmenenkään
Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Pertti Palomäki oli itse mukana kansallisen terveysprojektin tukiryhmässä, joka selvitti palvelujärjestelmän rakenteiden uudistamista. Palomäki ei pidä sairaanhoitopiireille annettua aikataulua tiukkana:
- Aikaa on kuitenkin vuosi, eikä asia ole uusi. Jos ei näistä asioista voida vuodessa sopia rakentavasti, ei tilanne parane aikaa pidentämällä. Keskussairaaloiden ja yliopistosairaaloiden yhteistyöllä on pitkät perinteet. Tätä yhteistyötä on nyt tarkoitus selkiyttää ja ulottaa myös muiden kuin perinteisten erityistason sairauksien alueelle, hän sanoo.
Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä yhteistyö KYS:n miljoonapiirin sisällä merkitsee Palomäen mukaan lähinnä nykyisten sopimusten kirjaamista, koska yhteistyö toimii jo entuudestaan hyvin sekä omaan yliopistosairaalaan että Itä-Savon sairaanhoitopiiriin.
- Yhdistettävänä on etupäässä pieniä alueita, joissa ei ole järkevää eikä taloudellisesti mitenkään kannattavaa ylläpitää päivystysvalmiutta kovin monessa paikassa.
Esimerkkeinä Palomäki mainitsee eräät lastenpsykiatrian palvelut ja silmätautien päivystyksen.
Kun erityistason sairaanhoitoa keskitetään jatkossa koko miljoonapiirin alueella, Joensuun keskussairaala voisi Palomäen mukaan hoitaa osuutensa sekä tekonivelkirurgian uusintaleikkauksista että invasiivisesta kardiologiasta, jota Joensuussa on tehty suhteellisen paljon ja hyvin tuloksin.
Sen sijaan sairaanhoitopiirissä ei ole aluesairaalaa eikä Joensuun kaupungilla vaativaa erikoissairaanhoitoa, jota päällekkäisyyksien poistamiseksi pitäisi liittää keskussairaalaan.
