Seuraavakin pandemia levinnee pisaratartuntana

Emeritusprofessori Petri Ruutu pohtii seuraavaa pandemiaa ja kommentoi nykyistä.

Seuraavan pandemian aiheuttaa hyvin mahdollisesti influenssa A-virus tai jokin koronavirus, mutta se voi olla myös aiemmin täysin tuntematon virus, jota WHO kutsuu nimellä tauti X, disease X.

Näin sanoo emeritusprofessori, epidemiologi Petri Ruutu.

Pandemia syntyy, jos oireettomat levittävät tautia kuten tämänhetkisessä SARS-CoV-2-pandemiassa ja jos virus leviää herkästi pisaroina tai tehokkaasti aerosolin välittämänä ihmisestä toiseen.

– Erityisen paha on, jos tauti tarttuisi merkittävästi ilmateitse sillä tapaa kuin tuhkarokko tai aikanaan isorokko, joissa levimäisen tehokkuutta kuvaava R-arvo on noin kymmenkertainen nykyiseen koronaan verrattuna, Ruutu sanoo.

– Aerosolina tehokkaasti leviävän tartunnan aiheuttama yhteiskunnan häiriö ja vaatima suojautumisaste olisi ihan toista luokkaa, toki sillä edellytyksellä, että taudin vakavuus ja tapauskuolleisuus olisivat huomattavia.

Ensimmäinen SARS-epidemia (2003) aiheutti vakavaa tautia, mutta ei levinnyt oireettomista, koska näitä ei ollut. Oireelliset eristettiin nopeasti ja epidemia laantui noin puolessa vuodessa laajenematta pandemiaksi.

Lintuinfluenssasta ei ole tullut pandemiaa, vaikka se aiheuttaa jatkuvasti vakavia tautitapauksia maailmalla. Tauti tarttuu linnuista eikä leviä tehokkaasti ihmisestä toiseen.

– Influenssa A on historian valossa edelleen keskeinen pandemiauhka, Ruutu sanoo

Ebolan leviäminen ilmateitse olisi iso uhka

Moni pelätty tarttuva tauti ei leviä erityisen tehokkaasti. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi verenvuotokuumeet ebola, marburg ja lassa, jotka tarttuvat esimerkiksi veren, ulosteen tai oksennuksen välityksellä.

Ebolaepidemioita on esiintynyt maissa, joissa tartunnan mahdollisuus eläinkunnasta on mahdollinen, yleinen hygieniataso on huono ja mahdollisuus tunnistaa epidemia alkuvaiheessa on heikko.

Lisäksi esimerkiksi perinteisiin hautaamismenoihin voi sisältyä tartuntaa edistäviä elementtejä kuten kuolleen koskettelua.

– Jos joku ebolan tapainen alkaisi levitä ilmateitse pisaroina, uhkakuva muuttuisi aivan toisenlaiseksi.

Gavi-rokoteallianssin verkkosivuilla listataan myös useita vektorivälitteisiä tartuntatauteja mahdollisen pandemian aiheuttajana. Vektorivälitteisyys tarkoittaa, että virus leviää esimerkiksi tietyn hyttyslajin tai puutiaisen välityksellä.

Petri Ruutu pitää vektorivälitteisiä tartuntatauteja kuitenkin epätodennäköisinä pandemian aiheuttajina, koska välittäjät ovat hidastava väliporras leviämisessä, niihin voidaan puuttua ja lisäksi monet ovat levinneisyydeltään trooppisten tai subtrooppisten alueiden eliöitä.

Ilmastonmuutos voi tosin muuttaa esimerkiksi hyttysten levinneisyysalueita.

Euroopassa on Ruudun mukaan kuvattu muun muassa hyttysten levittämän chikungunya-viruksen aiheuttamia pieniä epidemioita erityisen lämpiminä kesinä.

Apinarokko on Ruudun mukaan mahdollinen, vaikkakaan ei todennäköisin pandemian aiheuttaja.

Sitä esiintyy Afrikassa maissa, joissa ollaan apinoiden kanssa tekemisissä, esimerkiksi metsästetään niitä.

Viruksella on etäinen sukulaissuhde isorokkoon, ja se on ajoittain aiheuttanut paikallisia epidemioita.

– Se muodostaa siinä mielessä uhan, että jos se saisi isorokon kaltaisia leviämisominaisuuksia pisara- ja ilmateitse, silloin se on ehdokas pandemian aiheuttajaksi.

Miltä nykypandemia näyttää emeritusprofessorin silmin?

– Syyskuusta oli selvästi nähtävillä, että tulee tällainen vaihe kuin nyt on menossa. Rajoitustoimissa ei ole ehkä ollut kanttia riittävästi ennakoida näitä. Joudutaan toki tasapainoilemaan aiheutettujen haittojen ja terveyden välillä. Iso positiivinen yllätys oli, että rokotteita on onnistuttu kehittämään näin nopeasti.

Miten arvioit kevään tilanteen kehittyvän?

– Kun saadaan seitsemänkymppiset ja sitä vanhemmat rokotettua, vakavien tautien ja kuolemien määrä laskee selvästi. Toivottavasti päättäjien kantti riittää purkamaan rajoituksia harkitussa ja tasapainotetussa järjestyksessä.

Luulen, että helmi- ja maaliskuu menevät näissä merkeissä kuin nyt. Mutta sen jälkeen rajoitustilannetta pitäisi purkaa siihen suuntaan, kuin tilanne oli syksyllä.

Huomattavia varotoimia on varmaankin kesään saakka, koska suuri osa väestöstä on vielä rokottamatta rokotteiden saantivauhdista johtuen.

Mitä ajattelet pandemian hallintatoimista?

– Kaksi asiaa on, jotka eivät ole menneet mielestäni ollenkaan johdonmukaisesti.

Olen pettynyt, kuinka hitaasti tartuntatautilain uudistusta on viety eteenpäin. Se oli jo viime syyskuussa pitkällä, mutta hautautui jonnekin. Se tulee voimaan ehkä vasta sellaisessa vaiheessa, jolloin sillä ei ole enää hirveästi merkitystä epidemian kulussa, rokotteiden vaikutus huomioiden.

Toiseksi olen ihmetellyt yksityisen sektorin erilaisten palvelutoimintojen auki pitämisen ja julkisen kulttuurisektorin todennäköisen tehokkuuden kannalta kovin epäjohdonmukaista kohtelua siinä, mitä pannaan kiinni ja mitä ei.

Otsikkoa muutettu 13.55.