Lehti 2: Ajan­kohtai­sta 2/2002 vsk 57 s. 161

Skitsofreniasta syntyi psykiatrian ensimmäinen hoitosuositus

Ulla Järvi

Suomalaisten skitsofreenikkojen hoidossa on selkeitä puutteita. Monet saavat ylisuuria lääkeannoksia, jäävät vaille riittävää psykososiaalista hoitoa eikä paranevien osuutta ole onnistuttu kasvattamaan. Lisäksi alueelliset erot niin hoitopaikoissa kuin hoitokäytännöissäkin ovat tuntuvia.

- Koska psykiatrian vakava resurssipula tiedetään, on erityisen tärkeää, että skitsofreenikkojen hoito järjestetään ja toteutetaan näyttöön perustuvan lääketieteen periaatteiden mukaisesti, toteaa professori Raimo K.R. Salokangas Turun yliopistosta. Hän toimi puheenjohtajana työryhmässä, joka laati psykiatrian alan ensimmäisen hoitosuosituksen.

Noin joka sadas ihminen sairastuu skitsofreniaan. Hoitosuositus koskee siis noin 50 000:ta suomalaista, joita hoitaa noin tuhat psykiatria. Eikö näin pienelle joukolle pystyttäisi ilman hoitosuosituksiakin järjestämään kunnollinen hoito?

- Skitsofrenian syitä ei vieläkään täysin tunneta, eivätkä hoitolinjatkaan ole siten yhteneväiset. Lääkehoitojen tehosta meillä on saatavilla runsaastikin vertailevaa tutkimustietoa, mutta terapiasta ja kuntoutuksesta on vain vähän vaikuttavuustutkimusta. Nyt tuo tieto on koottu yhteen, ja tehty sen perusteella suositukset, joiden uskomme valistuksen myötä leviävän niin ammattilaisten kuin potilaiden ja heidän perheidensäkin tietoisuuteen, Salokangas sanoo.

Lue myös

Skitsofrenian Käypä hoito -suosituksen mukaisesti hoito tapahtuu ensisijaisesti avohoidossa, ja mukaan pyritään ottamaan myös potilaan perhe ja lähiverkosto. Jokaiselle potilaalle laaditaan hoitosuunnitelma, jossa hänen henkilökohtaiset tarpeensa otetaan huomioon. Erilaiset hoidot integroidaan keskenään soveltumaan muuttuviin elämäntilanteisiin.

- Psykososiaalisista hoitomuodoista tuloksellisimmat tieteelliset näytöt ovat kognitiivis-behavioraalisella terapialla, psykoedukaatiolla ja psykoedukatiivisella perheterapialla. Avohoidon ja psykoosien hoidossa sairaalajaksojen tulee tukea toinen toisiaan siten, että hoitoketjut ovat riittävän pitkäjänteisiä, sanoo ylilääkäri Simo Jyväsjärvi Oulaisten terveyskeskuksesta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030