STM:n tavoitteena myöhentää eläkkeelle siirtymistä
Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa lähivuosien keskeiseksi sosiaali- ja terveyspoliittiseksi tavoitteeksi pitää työntekijät työelämässä kaksi, kolme vuotta nykyistä kauemmin.
Tavoitteen saavuttaminen edellyttää muutoksia työelämässä, eläkejärjestelmissä ja asenteissa, katsoo sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho.
Ministeriön lähivuosia koskevien linjauksien mukaan varhaiseläkkeistä, kuten työttömyyseläkkeistä ja yksilöllisistä varhaiseläkkeistä, luovutaan asteittain.
- Kaikki sellaiset järjestelmät, jotka houkuttelevat siirtymään varhaiselle eläkkeelle realistisen koulutus- tai kuntoutusvaihtoehdon sijasta, joudutaan arvioimaan uudelleen, Perho sanoo.
Eläkejärjestelmää aiotaan kehittää niin, että vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti 70 ikävuoteen asti. Toimenpidelinjausten mukaan eläke muutetaan tulevaisuudessa määräytymään kaikkien työvuosien ansioiden perusteella, mutta niin että samalla kannustetaan kouluttautumista.
Perho toteaa eläkepalkan laskentasäännön muuttamisen edellyttävän kaikkien palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistä näkemystä.
- Pidempää koulutusta vaativien alojen asema on voitava ratkaista oikeudenmukaisella tavalla.
Työssä jatkamisen edellytysten parantamiseksi tarvitaan Perhon mukaan parempaa johtamista ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia sekä tehokkaampaa työterveyshuoltoa ja työkykyä ylläpitävää toimintaa, varhaiskuntoutusta ja koulutusta.
Keskeisenä kysymyksenä Perho pitää työnantajien asenteita ikääntyviä työntekijöitä kohtaan.
Työelämän vetovoiman lisäämisen lisäksi STM määrittää strategisiksi linjauksikseen vuoteen 2010 mennessä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen, syrjäytymisen ehkäisyn ja hoidon sekä toimivat palvelut ja kohtuullisen toimeentuloturvan.
NUORI, NOPEA JA NÄPPÄRÄ SAA PAIKAN
- Ministeriön tavoite pitää työntekijät kauemmin työelämässä on sinänsä ihan oikea, toteaa Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Santero Kujala.
Hänen mielestään ministeriön näkemyksistä kuitenkin kuultaa keinottomuus tavoitteen toteuttamisessa. Strategialinjauksissa esitetyillä keinoilla lähinnä padotaan työelämästä poispääsyä ja toivotaan apua työterveyshuollolta.
Kujala korostaa, että työmarkkinaosapuolten ja työn teettäjien on itse keksittävä keinot ikääntyvien työntekijöiden pitämiseksi työelämässä. Niiden löytämistä ei voida sälyttää työterveyshuollon tehtäväksi.
- Työterveyshuolto voi selvittää ja tehdä ehdotuksia työelämän olosuhteiden parantamiseksi, mutta viihtyvyys on luotava työpaikalla. Sitä ei voi tehdä kukaan ulkopuolinen asiantuntija, hän huomauttaa.
Kujalan mielestä perustavoite työelämässä nykyistä pitempään jatkamisesta on oikea.
- Siihen on pakko päästä, sillä kansantalouden kakun kasvattajia on oltava enemmän. Aikanaan oli virhe lähteä suhdannepoliittisista syistä lanseeraamaan varhaistettuja eläkemuotoja.
Kujala pitää varhaista eläkkeelle siirtymistä sosiaalisena ja asenteellisena ongelmana. Mitään objektiivisia syitä laajamittaiseen työelämästä poislähtöön ei hänen mielestään ole.
- Työelämään halutaan nyt työntekijöitä, joilla ei ole mitään rajoituksia. Kaikki sosiaaliset ja terveydelliset rajoitukset katsotaan riesaksi, hän toteaa.
- Tämä on myös arvostuskysymys. Jokainen ikääntyvä tuntee myös epäsuoran viestin, että töihin halutaan nuori, nopea ja näppärä. Kokemusta sen sijaan ei arvosteta.
