Suomalaiset terveitä entistä pidempään
Erikoistutkija Tuija Martelin Kansanterveyslaitokselta esitteli alustavia tuloksia toimintakykyisen elinajanodotteen kehityksestä Suomessa ikää ja toimintakykyä kartoittaneessa seminaarissa Tampereen yliopistossa. Tutkimus perustuu Mini-Suomi- ja Terveys 2000 -aineistoihin. Tämä selvitys kattoi 30 vuotta täyttäneet suomalaiset.
- Yleisesti ottaen aikuisten terveydentila ja toimintakyky ovat parantuneet ja elinaika on pidentynyt viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Positiivinen havainto tutkimuksessamme oli, että lisääntynyt elinaika koostuu iäkkäilläkin pääosin tai kokonaan terveistä vuosista, kun terveyden osoittimena käytetään tietyistä perustoiminnoista selviämistä tai vähintään keskitasoiseksi koettua terveyttä, Tuija Martelin toteaa.
- Terveyttä koskevan tiedon lisääntyminen kaikissa väestöryhmissä on edellytys terveyttä edistävien, henkilökohtaisten valintojen tekemiselle ja myös yhteiskunnallisille muutoksille, jotka ylläpitävät ja parantavat terveyttä. Haasteena on erityisesti vanhimpien ikäryhmien terveyden ja toimintakyvyn kohentaminen.
Oppia ikä kaikki
Professori Juhani Ilmarinen Työterveyslaitokselta sanoo, että suomalaiset haluavat eläkkeelle varhemmin kuin monissa muissa maissa.
- Silti on vaikeata uskoa, että suomalaiset olisivat työkyvyttömämpiä tai työelämämme kuormittaisi kovemmin työntekijöitä Suomessa kuin muualla. Ongelmia pitää etsiä yksilöistä, yrityksistä ja yhteiskunnasta. Nyt 25-49-vuotiaiden määrä vähenee noin 150 000:lla, kun taas 50-64-vuotiaiden joukko kasvaa 170 000:lla.
Ilmarinen listaa hyviä keinoja, joilla joukkopakoa työelämästä voitaisiin hillitä.
- Ikään liittyviä asenteita täytyy ehdottomasti tarkistaa. Ikäsyrjintää esiintyy työelämässä kaikkialla: se saattaa ilmetä esimerkiksi työtekijöiden rekrytoinneissa, uralla etenemisessä ja koulutukseen pääsemisessä. Kaavamaiset ikäasenteet ovat perusteettomia. Ihminen kasvaa henkisesti ikääntyessään. Erään amerikkalaisen tutkimuksen mukaan yli 60 % heikosta tuottavuudesta johtuu huonosti organisoidusta työstä, ei työntekijöistä, Ilmarinen kertoo.
- Hyvä ikäjohtaminen vaikuttaa työyhteisössä myönteisesti ikää koskeviin asenteisiin. Myös yksilöllisten ratkaisujen löytäminen ja eri-ikäisten työntekijöiden yhteistyö edistyvät ikäjohtamisen myötä. Joustavuutta voidaan lisätä työaikajärjestelyillä, niin työntekijän kuin työnantajan kannalta. Työtehtävien pitäisi muuttua ihmisten henkisen kasvun mukaan. Työ ei ole kehittynyt, jos 25- ja 55-vuotiaat tekevät aivan samaa työtä.
-Kun ihminen ikääntyy, muuttuvat monet fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet. Fyysinen toimintakyky alkaa heikentyä ensin, mutta psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky muuttuvat hitaammin, jos ollenkaan uran aikana. Työn kuormitustekijät heikentävät vanhempien työkykyä. Siksi fyysistä työkuormaa on vähennettävä iän mukaan, ja työn tauotuksen pitää muuttua. Yli 55-vuotiailla ilmenee esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten sairauksia, samoin verenkiertoelinten tauteja. Töitä tulee sovittaa kuitenkin muuttuvan terveydentilan mukaan.
- Oppiminen onnistuu myös vanhemmilta ihmisiltä, mutta se pitää organisoida eri tavalla kuin nuorempana. Vanhemmat työntekijät tarvitsevat enemmän autonomiaa työhönsä. Monet tutkimustulokset ovat osoittaneet, että liikunnan lisääminen kohentaa sekä henkistä että fyysistä työkykyä. Terveyttä ja toimintakykyä vahvistavat elintavat ovatkin tulleet osaksi ihmisen työkyvyn hallintaa, summaa Ilmarinen.
