Suomen Akatemia käynnisti tutkimusohjelman mikrobien ja ihmisen vuorovaikutuksesta
Mitä tapahtuu, kun mikrobi ja ihminen kohtaavat? Mikä tekee mikrobista patogeenisen? Miksi kaikki tartunnan saaneet eivät sairastu? Mm. tällaisiin kysymyksiin pureudutaan tutkimusprojekteissa, jotka on valittu suomalais-ruotsalaisena yhteistyönä toteutettavan Mikrobit ja ihminen -tutkimusohjelmaan (MICMAN). Kolmivuotisen ohjelman 5,4 miljoonan euron rahoitus tulee osin Suomen Akatemialta, osin ruotsalaisesta tutkimusrahastosta.
Mikrobiologian alan tutkijoita kokoavasta hankkeesta tehtiin aloitteita jo viime vuosikymmenen puolivälissä. Suomen Akatemian vuonna 2001 tekemä päätös ohjelman käynnistämisestä sai lisäpotkua, kun keskustelut yhteistyöstä ruotsalaisten kanssa yhdistettiin hankkeeseen.
- Ohjelman hankkeissa sovelletaan laajasti uusia molekyylibiologisia menetelmiä, sanoo ohjelman koordinaattori Soile Juuti.
Esimerkiksi Ilkka Julkusen johtamassa projektissa Kansanterveyslaitoksella, Helsingin yliopistossa ja Karolinska Institutetissa toimivat tutkijat pyrkivät selvittämään viiden bakteerilajin patogeenisuuden pohjaa selvittämällä mm. bakteerin ulkokalvon proteiinien osuutta patogeneesissä ja bakteerilajispesifisiä eroja isäntäsolun vasteessa. Professori Juha Kereen ja ylilääkäri Jaana Vuopio-Varkilan johtamassa projektissa taas tutkitaan geneettisen variaation merkitystä streptokokki-infektion ilmentymisessä; Suomesta on mukana 50 perhettä, joissa esiintyy ruusua useammassa polvessa, ja näistä etsitään mahdollista geenilokusta. Bakteriologian, immunologian, genetiikan ja kliinisen työn yhdistävässä projektissa on mukana tutkijoita Kansanterveyslaitokselta, Helsingin yliopistosta, Karolinska Institutetista ja TAYS:sta. Staphylococcus aureuksen virulenssigeenien ekspressiota tutkitaan Turun yliopiston ja Karolinska Institutetin yhteistyönä professori Matti Karpin johtamassa projektissa, jonka tavoitteena on kehittää tältä pohjalta analyysijärjestelmä patogeenisuuden tutkimiseen.
Ohjelmassa on mukana 15 tutkimusprojektia, joissa toimii yhteensä 26 ryhmää. Alun perin kiinnostusta osoitti 96 projektia. Valinnan suoritti kansainvälinen asiantuntijaryhmä. Suomalais-ruotsalaisia yhteistyöprojekteja on mukana viisi. Eniten ryhmiä on Helsingin ja Turun yliopistosta.
Tutkimusohjelman yksi painopiste on tutkijankoulutuksen ja -vaihdon tukeminen. Projekteissa on mukana kaikkiaan lähes 60 tohtorintutkintoon tähtäävää tutkijaa.
