Ajan­kohtai­sta

Suomen palkkaverotus kireää uusien veroratkaisujenkin jälkeen

Suomen palkkaverotus on uusimpien veroratkaisujenkin jälkeen kansainvälisesti kireää varsinkin yli keskituloisilla ja perheellisillä palkansaajilla. Ero kansainvälisiin keskiarvoihin kasvaa sitä suuremmaksi, mitä korkeampi palkka on.

Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreesta ”Kansainvälinen palkkaverovertailu 2003” -tutkimuksesta, jossa vertailtiin työn verotusta 17:ssä läntisessä teollisuusmaassa. Tutkimuksen on laatinut Veronmaksajien pääekonomisti Jaana Kurjenoja.

Suomea kireämpiä tuloverottajia kaikilla tulotasoilla ovat Belgia, Tanska ja Saksa. Näissä kolmessa maassa on aloitettu tai lähivuosina aloitetaan suunnitelmallinen ansioverotuksen kevennys.

– Suomi ja Ruotsi ovat ainoita hyvin kireän palkkaverotuksen maita, joissa palkkaverotuksen keventämissuunnitelmat ovat toistaiseksi epämääräisiä ja mittaluokaltaan pieniä. Maat uhkaavat jäädä kireän tuloverotuksen saarekkeiksi, kun muualla palkkaverotusta kevennetään merkittävästi ja suunnitelmallisesti, todetaan Veronmaksajain Keskusliitosta.

Suomen asemaa ankarana työn verottajana ei tulevaisuudessa lievennä Euroopan Unionin laajeneminen 10 uudella jäsenmaalla toukokuussa 2004. Uusien jäsenmaiden korkeimmat rajaveroprosentit ovat selvästi Suomea pienemmät. Esimerkiksi Virossa korkeimpien tulojen rajaveroprosentti on 27, kun se Suomessa on noin 58.

Suomen palkkaverotuksen kilpailukyky heikkenee tulojen kasvaessa. Pieni- ja keskituloisten kokopäiväistä työtä tekevien suomalaisten tuloveroprosenttien ero eurooppalaiseen keskitasoon verrattuna on tällä hetkellä melko pieni. Tulojen noustessa ero kuitenkin kasvaa jyrkästi.

Tutkimuksen kahdella korkeimmalla tulotasolla Suomen ero muiden maiden keskiarvoihin on 6,2 ja 8,3 prosenttiyksikköä, kun alimmalla tulotasolla ero on 2,7 prosenttiyksikköä.

Erojen selvä kasvu palkkatason noustessa kertoo suomalaisen tuloveroprogression kireydestä. Jo keskituloinen suomalainen palkansaaja maksaa palkankorotuksestaan 46,6 prosenttia veroa.

Työnantajan sosiaalivakuutusmaksujen ja työntekijän tuloverojen yhdessä muodostama palkkaverokiila on keskituloisella palkansaajalla 45,1 prosenttia koko työvoimakustannuksesta. Ylimmällä tarkastellulla tulotasolla palkkaverokiila on jo 58,0 prosenttia työvoimakustannuksesta. Tämä on eurooppalaista huippua Italian, Ruotsin, Ranskan ja Belgian kanssa.

MIKA VEHKASAARI

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030