Suomi esitti kantansa EY-tuomioistuimessa: Kotivaltion kustannuksella ulkomaille hoitoon hakeutuva tarvitsee ennakkoluvan
Suomi katsoo, että muista EU-maista kotivaltion kustannuksella hoitoa hakevilta potilailta on voitava edellyttää ennakkolupaa hoitoon hakeutumiseen. Hoidon tarpeellisuutta arvioitaessa on otettava huomioon potilaan terveydentila mutta myös suhteutettava hoidon kiireellisyys muiden potilaan kotimaassa hoitoa jonottavien potilaiden tilanteeseen.
Suomi esitti kantansa EY-tuomioistuimen suullisessa käsittelyssä. EY-tuomioistuin oli pyytänyt jäsenvaltioiden tulkintaa yhteisön lainsäädännöstä hollantilaisen ja kreikkalaisen potilaan tapauksissa.
- Hollantilaisen järjestelmän mukaan sairausvakuutuskassat tekevät sopimuksia eri lääkärien tai muiden hoitoyksikköjen kanssa. Kassan jäsenet saavat vapaasti hakeutua hoitoon näihin sopimuksen tehneisiin yksikköihin ja lasku lähetetään sairausvakuutuskassalle. EY-tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa tapauksessa potilas oli mennyt toiseen maahan hoitoon sellaiselle hammaslääkärille, joka ei ollut tehnyt sopimusta potilaan sairausvakuutuskassan kanssa, kertoo Suomen kannan EY-tuomioistuimessa esittänyt lainsäädäntöneuvos Tuula Pynnä ulkoministeriöstä.
Tuomioistuimen on nyt ratkaistava, onko palvelujen vapaan liikkuvuuden vastaista edellyttää potilaalta ennakkolupaa.
Aikaisemmassa ratkaisussaan EY-tuomioistuin on katsonut, että lupa voidaan evätä vain, jos potilas voi saada ajoissa samanlaista tai tehokkuudeltaan samanasteista hoitoa sopimuksen tehneessä laitoksessa. Hollantilainen tuomioistuin on nyt pyytänyt EY-tuomioistuinta täsmentämään, mitä tuomioistuin tarkoittaa hoidon saamisella ajoissa.
EY-tuomioistuimen aiempi ratkaisu koski sairaalahoitoa. Tästä tapauksesta halutaan myös saada nimenomaan avohoitoa koskeva ennakkoratkaisu.
Muut potilaat otettava huomioon
Tuula Pynnän mukaan Suomen kannassa korostettiin, että hoidon tarpeellisuus arvioidaan potilaan terveydentilan perusteella. Arvioitaessa hoidon saatavuutta ajoissa on kuitenkin otettava huomioon muut potilaan kotimaassa hoitoa tarvitsevat potilaat, jotka on asetettu jonoon terveydentilansa mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Pelkkä potilaan aikomus hakeutua hoitoon ulkomaille ei esimerkiksi tee hänen tapauksestaan erityisen kiireellistä.
Ennakkoluvan myöntää Suomessa sairaanhoitopiiri.
Kreikkalaisen potilaan tapaus koski jäsenvaltioiden sosiaaliturvan yhteensovittamista. Kreikkalainen eläkeläinen oli joutunut lomalla Saksassa turvautumaan sairaalahoitoon, mutta ei saanut hoidon kustannuksia korvatuksi kotimaassaan.
- Kreikan lainsäädäntö edellyttää, että hoidolle olisi tällaisessa tapauksessa pitänyt hankkia lupa jälkikäteen. Luvan myöntämiselle asetetaan kuitenkin melko tiukat ehdot. Tapauksesta on vireillä riita kreikkalaisessa tuomioistuimessa, kertoo Tuula Pynnä.
- Suomi tulkitsee sosiaaliturva-asetusta niin, että eläkeläisellä on oikeus saada tarvittava hoito toisesta maasta. Asetus kohtelee eläkeläisiä väljemmin kuin muita henkilöitä. Muilla on oikeus saada toisessa maassa vain kiireellistä hoitoa, ellei heillä ole hoitoon ennakkolupaa, Tuula Pynnä sanoo.
Suomen tulkinnan mukaan eläkeläinen saa tarvittavan hoidon kuitenkin vain silloin, kun hän ei ole hakeutunut hoitoon toiseen valtioon tarkoituksella. Jos eläkeläinen on hakeutunut toiseen maahan tarkoituksenaan päästä hoitoon, myös häneltä edellytetään siihen ennakkolupaa.
