Syöpä-tuotekampanja hätkähdyttää

Keskuudessamme elää noin 160 000 syöpää sairastavaa tai siitä toipuvaa ihmistä. Joka vuosi syöpädiagnoosin saa noin 22 000 suomalaista. Syövästä ei vieläkään puhuta niin avoimesti kuin vaikkapa reumasta tai sydäntaudeista.

- Tavoitteemme tällä uudella Syöpä Nyt -kampanjalla arkipäiväistää syöpätaudit ja niistä puhuminen. Syöpä on parantuneista hoitotuloksistaan huolimatta edelleen kaukainen ja pelottava sairaus, sanoo Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Harri Vertio.

Syöpä-tuotteet suunnitellut, palkittu suunnittelija Paola Suhonen on sanonut arkipäiväisen puheen olevan oikeastaan ainoa tapa rikkoa tabuja ja lievittää pelkoja. Vihreävalkoisissa tuotteissa toistuu syöpä-sana ja keräyksen tilinumero. Vaatteet ovat linjoiltaan nuorekkaita ja trendikkäitä.

- Palautetta on jo tähän mennessä tullut varsin paljon, Vertio kertoo.

- Osa on kritisoinut liiallisesta hätkähdyttämisestä ja kipeillä asioilla kampanjoimisesta. Monilta nuorilta, ehkä syöpää itse sairastavilta, on tullut kiitosta ikuisen hyssyttelyn lopettamisesta, hän sanoo.

Tavoitteena ollut avoin keskustelu ja mielipiteiden vaihto on siis ainakin onnistunut. Tuoreudellaan ja räväkkyydellään kampanja on jo saanut paljon julkisuutta myös mediassa.

Lääkäri vierastaa...

- En usko, että edes näin rohkea kampanja pystyy poistamaan syöpään liittyvää pelkoa, sanoo palliatiivisen hoidon professori Kaija Holli Tampereen yliopistosta. Hänestä pelko, häpeä ja muut tunteet liittyvät itse tautiin, sen luonteeseen ja mahdollisesti aiheuttamaan kärsimykseen, ei pelkkään sanaan.

- Ihmiset tosin sanovat usein, että jo pelkkä syöpä-sanan kuuleminen aiheuttaa pelkoa, mutta pohjimmiltaan se on kuitenkin juuri sairaus itsessään. Ihmisillä on oikeus olla peloissaan. Pelko ei kuitenkaan saisi hallita ihmistä, vaan pelkoa pitäisi voida hallita ja käsitellä. Tässä kohtaa me terveydenhuollon ammattilaiset olemme velvollisia auttamaan, pohtii Kaija Holli.

Epäilevästä asenteestaan huolimatta Holli soisi kampanjan onnistuvan arkipäiväistämisen tavoitteessaan.

- Tätähän voisi vaikka mitata, miten kävi! Kaija Holli ehdottaa.

Sairauksien aiheuttamaa stigmaa, leimaavuutta, tutkinut Taysin psykiatrian erikoislääkäri, dosentti Riittakerttu Kaltiala-Heino ei ole myöskään aivan varma arkipäiväistämisen onnistumisesta.

- Pohdin, laittaisinko itse päälleni syöpä-paidan; ehkä en laittaisi! Kuka sitten laittaisi, sillä siihenhän kampanjalla ymmärtääkseni pyritään? Moni ihminen saattaa kavahtaa pukemasta päälleen jonkun taudin nimeä kantavaa vaatetta. Se liittyy jotenkin taikauskoiseen käsitykseen taudin saamisesta, jos sen sanoo ääneen, miettii Kaltiala-Heino.

Mielenterveyspotilaiden Mentalware-kampanjan t-paidat edustavat Kaltiala-Heinon mukaan samantyyppistä arkipäiväistämis-ideaa.

- Niissä voimakkaasti stigmatisoivaa sairautta on lähestytty huumorilla. Hampaassani on radiolähetin -teksti on t-paidassa aika hauska! Tosin en itsekään voisi laittaa sitä paitaa potilastyöhön, koska loukkaisin potilaitani, mutta vapaapäivänä kyllä, Kaltiala-Heino sanoo.

Hän ymmärtää, että suhtautuminen voi olla myös ikäpolvikysymys.

- Erityisesti nuoret syöpäpotilaat tai heidän lähipiirinsä voi todellakin tervehtiä ilolla kampanjaa, jossa häpeää vastaan isketään tietynlaisella iloisella häpeämättömyydellä, Riittakerttu Kaltiala-Heino huomauttaa.

... mediatutkija ymmärtää

Mediaa ja sen synnyttämiä mielikuvia tutkinut dosentti Erkki Karvonen Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta sanoo Syöpä Nyt -kampanjan ainakin onnistuneen herättämään huomiota.

- Valistus- tai keräyskampanjan itsessään saama julkisuus voi olla yksi asetettu tavoitekin. Jos halutaan lisäksi kerätä rahaa tuotemyynnillä, tuotteen pitäisi olla houkutteleva. Kantaa ottavien vaatteiden näkyvyyden ja viestin levittämisen tarkoitus voi olla merkityksen inflatoiminen. Esimerkiksi jos tavoitteena on ikäänkuin lässähdyttää syöpä-sanan pelottavuus, sitä voidaan kokeilla tällä tavoin, sanoo Karvonen.

Hän kuitenkin muistuttaa, että sairaus on aina ihmisestä pelottavaa, ja etenkin syöpään liitetään pelkoja ja kuoleman assosiaatioita. Joitakin vaatteet ovat suorastaan ärsyttäneet. Entä, jos syöpä-sanan tilalle vaihtaisi vaikkapa reuman tai diabeteksen, mitä viestistä silloin ajateltaisiin?

- Tuollainen konnotaatiotesti on usein hyvä keino miettiä asioiden toisia merkityksiä. Meillä on syöpään liittyviä erityisiä merkityksiä, joita muilla sairauksilla ei ole, Karvonen sanoo.

Hän kertoo nähneensä jokin aika sitten brittidokumentin peräpukamista, jotka ovat siellä yksi kaikkein hävetyimmistä vaivoista. Minulla on peräpukamat -paita saattaisi kuningaskunnassa herättää vielä suuremman kohun kuin tunnustaa Suomessa sairastavansa syöpää.

- Politiikko Satu Hassi on kirjoittanutkin median suhtautumisesta häneen sen jälkeen, kun hän kertoi sairastavansa syöpää. Varsinkin iltapäivälehdistö sortui jopa mässäilyyn. Mutta julkisuus voi myös hälventää sairauksiin liittyviä tabuja, Erkki Karvonen huomauttaa.