• Mari Vehmanen

Tehoa haavanhoidon alkuvaiheeseen

HUS:n haavakeskuksen pilotissa on huomattu e-konsultoinnin ­soveltuvan ­erinomaisesti vaikeiden haavojen hoitoon.

Tehoa haavanhoidon alkuvaiheeseen Kuva 1 / 4
       

− Enää ei pitäisi jäädä ihmettelemään ja odottelemaan, että haava varmasti kroonistuu. Sen sijaan moniammatillinen tiimi ottaa heti kopin potilaan tilanteesta, vt. osastonylilääkäri Heli Lagus tiivistää HUS:n uuden haavakeskuksen toimintaperiaatteen.

Helmikuussa aloittanut keskus tuo järjestelmällisyyttä vaikeiden haavojen hoitamiseen. Krooniset haavat tuottavat inhimillistä haittaa ja kärsimystä mutta myös valtavat kustannukset. On laskettu, että heikosti organisoitu haavanhoito on aiheuttanut yksin HYKS:ssä vuosittain vähintään 20–40 miljoonan euron kulut.

Suomen ensimmäinen haavakeskus aloitti 2016 TAYS:ssa Tampereella. HUS:n uudella keskuksella ei vielä ole omaa kiinteää vastaanottotilaa, vaan sen asiantuntijat ovat jalkautuneet sairaaloihin ja terveysasemille.

− Oma sairaalapoliklinikkamme avautuu myöhemmin. Toistaiseksi toimimme verkostomaisesti HUS:n alueella, Heli Lagus kertoo.

Hänen mukaansa keskuksen startti on sujunut jopa yllättävän hyvin.

− Muutosvaiheessa on tarvittu ennen kaikkea tiedottamista. Olemme kiertäneet tosi paljon puhumassa ja kouluttamassa eri ammattiryhmiä. Vastaanotto on ollut erinomainen: monen ammattilaisen mukaan jotakin tällaista on todella kaivattu.

Varsinaisia numeerisia tuloksia ja syntyneitä säästöjä on Laguksen mukaan vielä liian aikaista arvioida.

Säästöä varhaisesta diagnostiikasta

Lagus korostaa, että haavan kroonistumisen kannalta alkuvaihe on ratkaiseva. Perusterveydenhuoltoon haavakeskus on vienyt viestiä, että lääkärin olisi järkevää tarkistaa vaikealta vaikuttava haava varhain, selvittää sen juurisyy ja suunnitella hoito. Alkuvaiheen huolellinen selvittely ja nopea diagnostiikka säästävät myöhempiä resursseja.

− Vähän karrikoiden kuvio on perusterveydenhuollossa mennyt niin, että haavapotilas on tavannut toistuvasti hoitajan. Lääkäri taas on käynyt kiireessä ovensuussa näyttäytymässä, Lagus sanoo.

Erikoissairaanhoidon puolella on muun muassa aloitettu viikoittaiset haavakierrot Iho- ja allergiasairaalassa.

− Se on todella moniammatillista työtä. Mukana ovat erikoisalojen lääkäreiden ja haavahoitajien lisäksi ravitsemus- ja jalkaterapeutit, kuntohoitaja sekä sosiaalityöntekijä. Haavan paranemiseen nimittäin vaikuttavat potilaan kotiuduttua monet arjen yksityiskohdat: onko ihmisellä varaa hankkia hoitotarvikkeita, millaiset peseytymistilat kotona on, onko läheisiä auttamassa ja niin edelleen.

Laguksen mukaan yksi tärkeä havainto on ollut, että yllättävän usein haavan jatkohoito kotona tyssää puuttuviin tarvikkeisiin.

− Sitten sitomiseen käytetään pahimmillaan vessapaperia ja vaippoja. Onkin perusteltua tarjota potilaille alusta lähtien haavanhoitotuotteita maksutta mukaan kotiin.

Laguksen mukaan nurinkurista on niin ikään yritys säästää apuvälineistä. Tukisukka tai kevennetty pohjallinen on minimaalinen kuluerä verrattuna krooniseksi muuttuvan haavan hoitamiseen.

− Ennaltaehkäisy on kannattavaa. Silti apuvälinepäätöksiä pyöritellään byrokratian rattaissa.

Laatua yhteistyöstä

Espoon Samarian terveysaseman kanssa haavakeskus on pilotoinut e-videokonsultointia. Kuva- ja ääniyhteyden toisessa päässä on potilas yhdessä lääkärin ja hoitajien kanssa. Haavakeskuksesta neuvotteluun osallistuu erikoislääkäreitä ja haavahoitajia.

− Etäkonsultointi on osoittautunut mielenkiintoiseksi ja toimivaksi työtavaksi. Potilas näkee kerralla kaikki ammattilaiset, ja puolin ja toisin voidaan heti esittää tarkentavia kysymyksiä.

Lagus uskoo videokonsultaatioiden vakiintuvan osaksi haavakeskuksen palveluita. Etäyhteyden on jo huomattu lisäävän perusterveydenhuollon lääkäreiden ja hoitajien itsevarmuutta ja osaamista haavanhoidossa. Ryhtiä työskentelyyn tuovat myös hoitoketjujen selkeät kriteerit siitä, missä ajassa haavan on alettava pienentyä.

− Ellei paranemista tapahdu määräajassa, selvitetään syy ja muutetaan hoitoa. Tällaiset käytännöt on olisi hyvä luoda jo ennen kuin etäyhteyksien hyödyntäminen lisääntyy.

Terveyskylä.fi-verkkopalvelun avulla haavakeskuksen ja yliopistosairaaloiden asiantuntemusta ja materiaaleja tarjotaan tulevaisuudessa laajasti koko maan käyttöön.

− Portaaliin kootaan parhaillaan haavoihin keskittyvää osiota. Näin kaikki tarvittavat ohjeet ja suositukset löytyvät helposti ja nopeasti yhdestä paikasta.

Lisää aiheesta

Mikä on lääkärin rooli haavanhoidossa?
Haavanhoitoon tarvitaan ajatusmaailman muutosta
Pihkasalva nopeuttaa haavojen paranemista

Kirjoittajat
Mari Vehmanen

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Ensimmäiset matkalääkärin erityispätevyydet myönnetty

Vuoteen 2020 asti pätevyyden voi saada työkokemuksen perusteella.

Kommentti
Riskitietojen pitää näkyä

– Riskitietojen välittämiseen tarkoitettuja huomiolomakkeita alikäytetään, ja joskus käyttöä jopa rajoitetaan, kirjoittaa Heikki Laine.

Ajassa
Ensimmäiset matkalääkärin erityispätevyydet myönnetty

Vuoteen 2020 asti pätevyyden voi saada työkokemuksen perusteella.

Ajassa
Euroopan lääkeviraston muutto hidastaa toimintaa alkuvuonna

Brexitin vuoksi on huolta 31 lääkkeen saatavuudesta.

Ajassa
Uusi mallintamisteknologia luunmurtumien tarkempaan ja nopeampaan diagnostiikkaan

Disiorin mallintamisteknologialla saadaan hyödynnettyä 3D-kuvien koko tietomäärä suoraan lääkärin käyttöön.

Tieteessä
Motorisesti taitavat pojat osaavat myös ongelmanratkaisun

Motorisesti taitavilla pojilla on paremmat ongelmanratkaisutaidot kuin niillä pojilla, joiden motoriset taidot ovat heikommat.

Liitossa
Samuli Saarnista uusi puheenjohtaja

Lääkäriliiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Samuli Saarni. Hän voitti Tuula Rajaniemen äänin 35–24.

Ajassa
Lääkäriliiton jäsenmaksu säilyy ennallaan

Perusmaksu 512 euroa vuodessa. Apurahatutkijoille uusi alennusperuste.