• Mari Vehmanen

Tehoa haavanhoidon alkuvaiheeseen

HUS:n haavakeskuksen pilotissa on huomattu e-konsultoinnin ­soveltuvan ­erinomaisesti vaikeiden haavojen hoitoon.

Tehoa haavanhoidon alkuvaiheeseen Kuva 1 / 4
       

− Enää ei pitäisi jäädä ihmettelemään ja odottelemaan, että haava varmasti kroonistuu. Sen sijaan moniammatillinen tiimi ottaa heti kopin potilaan tilanteesta, vt. osastonylilääkäri Heli Lagus tiivistää HUS:n uuden haavakeskuksen toimintaperiaatteen.

Helmikuussa aloittanut keskus tuo järjestelmällisyyttä vaikeiden haavojen hoitamiseen. Krooniset haavat tuottavat inhimillistä haittaa ja kärsimystä mutta myös valtavat kustannukset. On laskettu, että heikosti organisoitu haavanhoito on aiheuttanut yksin HYKS:ssä vuosittain vähintään 20–40 miljoonan euron kulut.

Suomen ensimmäinen haavakeskus aloitti 2016 TAYS:ssa Tampereella. HUS:n uudella keskuksella ei vielä ole omaa kiinteää vastaanottotilaa, vaan sen asiantuntijat ovat jalkautuneet sairaaloihin ja terveysasemille.

− Oma sairaalapoliklinikkamme avautuu myöhemmin. Toistaiseksi toimimme verkostomaisesti HUS:n alueella, Heli Lagus kertoo.

Hänen mukaansa keskuksen startti on sujunut jopa yllättävän hyvin.

− Muutosvaiheessa on tarvittu ennen kaikkea tiedottamista. Olemme kiertäneet tosi paljon puhumassa ja kouluttamassa eri ammattiryhmiä. Vastaanotto on ollut erinomainen: monen ammattilaisen mukaan jotakin tällaista on todella kaivattu.

Varsinaisia numeerisia tuloksia ja syntyneitä säästöjä on Laguksen mukaan vielä liian aikaista arvioida.

Säästöä varhaisesta diagnostiikasta

Lagus korostaa, että haavan kroonistumisen kannalta alkuvaihe on ratkaiseva. Perusterveydenhuoltoon haavakeskus on vienyt viestiä, että lääkärin olisi järkevää tarkistaa vaikealta vaikuttava haava varhain, selvittää sen juurisyy ja suunnitella hoito. Alkuvaiheen huolellinen selvittely ja nopea diagnostiikka säästävät myöhempiä resursseja.

− Vähän karrikoiden kuvio on perusterveydenhuollossa mennyt niin, että haavapotilas on tavannut toistuvasti hoitajan. Lääkäri taas on käynyt kiireessä ovensuussa näyttäytymässä, Lagus sanoo.

Erikoissairaanhoidon puolella on muun muassa aloitettu viikoittaiset haavakierrot Iho- ja allergiasairaalassa.

− Se on todella moniammatillista työtä. Mukana ovat erikoisalojen lääkäreiden ja haavahoitajien lisäksi ravitsemus- ja jalkaterapeutit, kuntohoitaja sekä sosiaalityöntekijä. Haavan paranemiseen nimittäin vaikuttavat potilaan kotiuduttua monet arjen yksityiskohdat: onko ihmisellä varaa hankkia hoitotarvikkeita, millaiset peseytymistilat kotona on, onko läheisiä auttamassa ja niin edelleen.

Laguksen mukaan yksi tärkeä havainto on ollut, että yllättävän usein haavan jatkohoito kotona tyssää puuttuviin tarvikkeisiin.

− Sitten sitomiseen käytetään pahimmillaan vessapaperia ja vaippoja. Onkin perusteltua tarjota potilaille alusta lähtien haavanhoitotuotteita maksutta mukaan kotiin.

Laguksen mukaan nurinkurista on niin ikään yritys säästää apuvälineistä. Tukisukka tai kevennetty pohjallinen on minimaalinen kuluerä verrattuna krooniseksi muuttuvan haavan hoitamiseen.

− Ennaltaehkäisy on kannattavaa. Silti apuvälinepäätöksiä pyöritellään byrokratian rattaissa.

Laatua yhteistyöstä

Espoon Samarian terveysaseman kanssa haavakeskus on pilotoinut e-videokonsultointia. Kuva- ja ääniyhteyden toisessa päässä on potilas yhdessä lääkärin ja hoitajien kanssa. Haavakeskuksesta neuvotteluun osallistuu erikoislääkäreitä ja haavahoitajia.

− Etäkonsultointi on osoittautunut mielenkiintoiseksi ja toimivaksi työtavaksi. Potilas näkee kerralla kaikki ammattilaiset, ja puolin ja toisin voidaan heti esittää tarkentavia kysymyksiä.

Lagus uskoo videokonsultaatioiden vakiintuvan osaksi haavakeskuksen palveluita. Etäyhteyden on jo huomattu lisäävän perusterveydenhuollon lääkäreiden ja hoitajien itsevarmuutta ja osaamista haavanhoidossa. Ryhtiä työskentelyyn tuovat myös hoitoketjujen selkeät kriteerit siitä, missä ajassa haavan on alettava pienentyä.

− Ellei paranemista tapahdu määräajassa, selvitetään syy ja muutetaan hoitoa. Tällaiset käytännöt on olisi hyvä luoda jo ennen kuin etäyhteyksien hyödyntäminen lisääntyy.

Terveyskylä.fi-verkkopalvelun avulla haavakeskuksen ja yliopistosairaaloiden asiantuntemusta ja materiaaleja tarjotaan tulevaisuudessa laajasti koko maan käyttöön.

− Portaaliin kootaan parhaillaan haavoihin keskittyvää osiota. Näin kaikki tarvittavat ohjeet ja suositukset löytyvät helposti ja nopeasti yhdestä paikasta.

Lisää aiheesta

Mikä on lääkärin rooli haavanhoidossa?
Haavanhoitoon tarvitaan ajatusmaailman muutosta
Pihkasalva nopeuttaa haavojen paranemista

Kirjoittajat
Mari Vehmanen

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Kommentti
Pitää huomata ja haluta

– Moni meistä voi vaikuttaa vanhuksen kohtaloon, kirjoittaa Heidi Wikström.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.