Tekes: Suomalainen lääkekehitys onkin ollut varsin tehokasta
Biotekniikka-ala kiihtyi 1990-luvun lopussa lähes samanlaiseen hypeen kuin it-bisneskin. Tuottojen uskottiin olevan huimat, vaikka alan ihmiset varoittivat, ettei lääketeollisuudesta korjata pikavoittoja.
- Rahoittajat säikähtivät, kun odotukset romahtivat. Tänä vuonna, kuten viime vuonnakaan eivät pääomasijoittajat Suomessa ole laittaneet euroakaan riskirahaa biotekniikkayrityksiin, totesi toimitusjohtaja, professori Markku Jalkanen Tekesin seminaarissa Helsingissä.
Jalkanen koordinoi neljän asiantuntijan kirjoittamaa raporttia, jossa pohditaan lääkekehityksen nykytilaa ja tulevaisuutta.
- Itsellenikin yllätys kuitenkin oli, miten kustannustehokasta - maailman mittakaavassa pieni suomalainen lääkekehitys on ollut! Tutkimuksen ja varhaisen vaiheen kehityskustannusten arvioidaan Suomessa olevan noin puolet alan vastaavista kuluista, Jalkanen huomautti.
Raportin mukaan Suomessa on kehitetty seitsemän alkuperäislääkettä sekä kahdeksan innovatiivista tuotetta tai tuoteperhettä. Ne on pystytty kehittämään varsin edullisesti; Tekesin raportin mukaan niiden kehittäminen on tullut maksamaan noin viidenneksen lääkkeiden keskimääräisistä kehityskuluista.
Parhaillaan 14 alkuperäislääkettä tai innovatiivista tuotetta on kliinisen tutkimuksen eri vaiheissa.
- Tiedossamme on seitsemän epäonnistunutta kotimaista lääkehitysprojektia, jotka päässeet faasi kakkoseen. Epäonnistuneiden lääkekehitysprojektien osuus suhteessa onnistuneisiin on siis selvästi pienempi kuin markkinoilla yleensä, Jalkanen kertoi.
Arvio nykyisten kliinisessä kehityksessä olevien tuotteiden kustannuksista liikkuu noin 150-200 miljoonan euron tietämissä. Merkittävä osuus on jo katettu sovittuina lisenssimaksuina.
- Kun selvitimme yritysten henkilökuntarakennetta, kiinnitti huomiota liiketoimintaosaajien puute erityisesti uudemmissa ja pienemmissä yrityksissä. Se taas merkitsee, ettei lahjakkaillaan tutkijoilla ole pitkään toimintaympäristöä, Markku Jalkanen totesi.
Tekesin raportissa suositetaankin uusien lääkekehitysyritysten perustamisedellytysten parantamista sekä lääkehityshankkeiden riittävän pitkäaikaisen rahoituksen turvaamista.
