Terveyshankkeelle luvatut rahat valtion budjetissa Kunnat yhä epävarmoja omasta osuudestaan
Ensimmäisten arvioiden mukaan valtion ensi vuoden budjetti näyttäisi syntyvän ilman suurempia taistoja puolueiden ja ministeriöiden välillä. Tämän katsotaan johtuvan mm. siitä, että kevään hallitusneuvotteluissa budjettilinjaukset olivat jo pitkälle sovittuja.
Ministeriöiden laatimat budjettiehdotukset julkistettiin viikko sitten.
Valtiovarainministeriön ehdotuksen loppusumma on yhteensä 37,1 mrd euroa. Luvassa on veroalea, lapsilisien korotusta sekä alkoholi- ja tupakkaverotuksen kevenemistä. Nautintoaineiden veroalesta ja sen mahdollisesti aiheuttamista terveydellisistä ja sosiaalisista lieneekin keskusteltu julkisuudessa eniten.
Sosiaali- ja terveysministeriö ehdottaa omassa esityksessään hallinnonalan talousarvio-osuuden suu-ruudeksi noin 9,3 miljardia euroa. Esitetty määrä on yhdeksän prosenttia kuluvan vuoden talousarviota suurempi. Valtiovarainministeriön esitys on 9,4 miljardia euroa. STM:n esitys perustuu hallituksen kehyspäätökseen. Ero johtuu pääosin talousennusteen muuttumisesta ja ehdotetun veronalennuksen vaikutuksesta.
- Valtion rahoitus kuntien järjestämiin peruspalveluihin nousee ensi vuonna merkittävästi, lupaa STM. Jotta kunnat voisivat turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen määrän ja laadun, kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolle ohjattaviin käyttökustannusten valtionosuuksiin esitetään yhteensä 3,238 miljardia euroa. Lisäystä kuluvaan vuoteen on runsaat 380 miljoonaa euroa (13,4 %). Valtionosuuksien lisäykset toteutetaan pääosin korottamalla valtionosuusprosenttia 28,06 prosentista 30,97 prosenttiin. Lisäyksestä 257 miljoonaa euroa on ansiotuloverotuksen keventämisen kompensaatiota kunnille.
Varsinainen valtionosuuksien lisäys on tarkoitettu kohdennettavaksi erityisesti kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaiseen kuntien terveydenhuoltojärjestelmien kehittämiseen sekä kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen tarkoittamaan sosiaalipalvelujärjestelmän kehittämistyöhön.
12,4 milj. euroa täydennyskoulutukseen
STM:n esityksessä suurimmat määrärahojen lisäykset ensi vuonna johtuvat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon parantamiseksi ohjattavasta lisärahoituksesta, kasvaneista sairausvakuutusmenoista, lapsilisien tasokorotuksesta sekä eläkemenojen noususta. Toimeentuloturvamenojen indeksitarkistukset lisäävät menoja noin 70 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahoista käytetään edelleen eläkkeisiin, lapsilisiin ja sairausvakuutukseen sekä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön valtionosuuksien muodossa.
Yhteensä hankkeiden toimeenpanoa varten on varattu runsaat 90 miljoonaa euroa, josta 54,5 miljoonaa euroa käytetään valtionosuusprosentin korottamiseen, 12,4 miljoonaa euroa kuntien terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutukseen, 9,7 miljoonaa euroa palvelusetelin käyttöönottoon kotipalveluissa palvelutarjonnan lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi sekä 13,6 miljoonaa euroa vanhustenhuollon kehittämiseen. Kuntien toivotaan parantavan ja kehittävän vanhustenhuoltoa erityisesti lisäämällä vanhustenhuollon virkoja.
Valtionavustuksena kunnille esitetään lisäksi runsaat 50 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin, josta summasta 30 miljoonaa euroa on tarkoitettu kansallisen terveyshankkeen mukaiseen terveyspalvelujärjestelmän kehittämistyöhön.
Kuntaliitto: Talous pysyy alijäämäisenä
- VM:n budjettiehdotus pitää hallituksen lupauksen verovähennysten kompensoinnista kunnille. Kuntien talous pysyy silti alijäämäisenä, sillä verotulojen ja valtionosuuksien kehitys ei riitä kattamaan kustannusten kasvua. Ehdotukseen sisältyvä 130 miljoonan lisäys valtionosuuksiin menee lähes kokonaan jo ennalta sovitusti kansallisen terveyshankkeen toteuttamiseen. Kunnilla tulee olemaan vaikeuksia rahoittaa oma osuutensa terveyshankkeesta, ehätti Kuntaliitto muistuttamaan budjettiesityksen julkistamisen jälkeen.
- Palvelutuotannon tuottavuutta on nostettava edelleen, mutta se ei ole nopea ratkaisu talousongelmiin, huomauttaa Kuntaliitto.
