Terveysprojektille tulossa vajaat 70 miljoonaa euroa Ministeri Eva Biaudet: Minua ei jyrätty
- Kansallinen terveysprojekti ei pääse liikkeelle pikavauhtia pinkoen, mutta silti riittävän vauhdikkaasti. Kyse ei olekaan sadan metrin pyrähdyksestä, vaan maratonista, kuvaili peruspalveluministeri Eva Biaudet hallituksen budjettiriihen lopputulosta.
Kansallisen terveyspalvelujärjestelmän turvaamiseen osoitetaan ensi vuodeksi yhteensä noin 68 miljoonaa euroa.
- Summa on hyvä lähtölaukaus, vaikka STM:n perustellut esitykset olivatkin alunperin suuremmat. En koe tulleeni jyrätyksi, vaikka toimittajat budjettiriihen tapahtumia näin mielenkiintoisella tavalla kuvasivatkin, Biaudet kommentoi keskiviikkona. Hän korosti, ettei budjettiriihessä kyse ole yksittäisten ministerien arvovallasta, vaan tarpeellisten palveluiden rahoittamisesta.
- Alkuperäinen esityksemme lähti siitä ajatuksesta, että terveysprojektia rahoitetaan etupainotteisesti siten, että tavoitteet saadaan toteutettua vuoteen 2007 mennessä. Nyt joudumme tulevina vuosina sitten sijoittamaan enemmän, Biaudet totesi.
Seurantaryhmä aloittaa
Terveysprojektiin ensi vuodelle varatusta kokonaispotista 57 miljoonaa euroa on valtionosuuden korotusta sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden parantamiseen. Hankemäärärahaa terveyspalvelujärjestelmän kehittämiseen annetaan kahdeksan miljoonaa euroa. Lisäksi lääkelaitoksen yhteyteen perustetaan Lääkehoidon kehittämiskeskus, jota varten tulee 1,3 miljoonaa euroa. Elektronisen sairauskertomusjärjestelmän kehittämiseen annettiin 0,8 miljoonaa euroa. Kansallisen terveysprojektin toimeenpanoon tarvittaviin henkilöresursseihin on luvassa 0,8 miljoonaa euroa.
Ensi viikolla kautensa aloittava hankkeen seurantaryhmä on asetettu, ja sen puheenjohtajaksi on nimetty apulaisosastopäällikkö Marjatta Blanco Sequeiros STM:stä.
Työryhmän kokoonpano löytyy osoitteesta: www.laakarilehti.fi.
Mitä tehdään?
Ministeriössä kansalliseen terveyshankkeeseen uskotaan. Keskiviikkona ministeri Biaudet vakuutti, että myös sairaaloissa ollaan todella innostuneita.
- No, ainakin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tiedetään, että jotain on tehtävä, jotta terveydenhuolto pidetään edes nykytasossa, kommentoivat ministeriön virkamiehet käytäväkeskusteluissa.
Parhaillaan ovat käynnissä mm. erikoissairaanhoidon työnjakokeskustelut, ja tarkoituksena on lisätä työnjakoa sairaanhoitopiirien ja yksittäisten sairaaloiden välillä.
- Kyse on tiettyjen erikoisosaamista vaativien toimenpiteiden keskittämisestä hoidon laadun turvaamiseksi, totesivat kansliapäällikkö Markku Lehto ja lääkintöneuvos Jouko Isolauri. He vakuuttivat, ettei terveyshankkeen tarkoituksena ole viedä perusterveyspalveluita ja tavallisimpia toimenpiteitä ihmisiltä nykyistä kauemmaksi.
Erityisvastuualueet tulevat jättämään ehdotuksensa uudesta työnjaosta ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä.
Pyrkimyksenä on myös, ettei kaikkia pieniä erikoisaloja, kuten esimerkiksi silmätautien ja korvatautien vuodeosastoja, ole enää tulevaisuudessa kaikissa keskussairaaloissa.
- Hyvään vauhtiin ovat päässeet myös perusterveydenhuollon ja aluesairaaloiden yhdistymishankkeet, samoin terveyskeskusyhtymien yhdistymishankkeet, kiitteli ministeri Eva Biaudet.
Rahaa otetaan omavastuista
Valtioneuvosto oli ennen budjettiriihtä edellyttänyt 30 miljoonan euron säästöjä STM:n hallinnonalalla. Tätä vaatimusta pidettiin kohtuuttomana, ja lopulta päästiin sopuun 18 miljoonan euron säästöistä. Ne syntyvät lähinnä lääkekorvausten omavastuuosuuksia korottamalla.
Korvamerkittyjä rahoja budjettiin on jälleen tulossa. Mm. viiden miljoonan euron määräraha on osoitettu syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin. Huumeidenkäyttäjien hoitoon suunnataan ensi vuonna 7,5 miljoonan euron erillismääräraha.
Sairauspäivärahan ja samalla äitiys-, vanhempain- ja kuntoutusrahan vähimmäistasoa korotetaan ensi vuoden alusta alkaen.
Kokonaisuudessaan hyvinvointipalvelujen valtionosuudet nousevat ensi vuonna 0,92 prosenttia eli reilut 97 miljoonaa euroa.
