Euroopan lääkevirasto (EMA) totesi heinäkuussa Suomen ja Ruotsin narkolepsiatutkimukset hyvin tehdyiksi ja rajoitti niiden perusteella Pandemrix-rokotteen käyttöä alle 20-vuotiailla. Kansainvälinen tiedeyhteisö kuitenkin epäilee yhä suomalaisten ja ruotsalaisten havaintoja sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian yhteydestä. Konkreettisesti tämän ovat havainneet suomalaistutkijat, jotka yrittävät saada arvostettuihin ulkomaisiin lääketieteen lehtiin julki tieteellisiä artikkeleitaan aiheesta.

Äskettäin mm. Lancet palautti tutkijoille artikkelin, jossa pyrittiin osoittamaan kausaliteetti. "Yksityiskohtaisen ja pitkän keskustelun jälkeen tieteellinen toimitus katsoi parhaaksi hylätä kaksi narkolepsia-artikkelianne, koska selittävää mekanismia ei tunneta...", ilmoitettiin suomalaistutkijoille. Toisena hylkäysperusteena oli tieteellinen bias eli vääristymä, joka liittyy narkolepsian saamaan valtavaan julkisuuteen. Sen ajatellaan ehkä synnyttäneen ylidiagnosointia.

- Näitä samoja seikkoja on esitetty aiemmin myös EMA:n järjestämissä asiantuntijakokouksissa, kertoo rokotusten ja immuunisuojan osaston johtaja Terhi Kilpi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Suomalaistutkijat vetosivat Lancetin päätoimittajaan, jotta hän pyörtäisi toimituskunnan hylkäyspäätöksen, mutta turhaan. Perusteluina oli, että lehdellä on arvioitavana sen lukijakuntaa paljon kiinnostavampia käsikirjoituksia.

Pyrkimyksiä saattaa suomalaisten havainnot myös kansainvälisen tiedeyhteisön tietoon ei silti lopeteta, vaan artikkelien tarjoamista jatketaan. Kilven mukaan tyrmäykset eivät myöskään horjuta suomalaistutkijoiden käsitystä kausaliteetista.