Lehti 5: Ajan­kohtai­sta 5/2020 vsk 75 s. 238 - 239

Tiimikokoukset kaatoivat raja-aidan

Kouluterveydenhuollon toimijat ratkovat ­oppilaiden asioita yhteisessä kokouksessa, vaikka työskentelevät eri organisaatioissa.

Minna Pihlava
Kuvituskuva 1
Jani Mahkonen / Loma Graphics

Terveyskeskuslääkäri Isa Teeriaho on iloinen, että on saanut joustavasti kehittää omaa työnkuvaa.

Kouluterveydenhuollon toimijat joutuivat Hollolassa uuteen tilanteeseen 2017, kun lääkärit ja terveydenhoitajat siirtyivät kuntayhtymän työntekijöiksi, mutta kuraattorit ja psykologit jäivät kunnan palvelukseen.

Syntyi uusi raja-aita, jonka yli oli pystyttävä toimimaan.

Salpakankaan koululla ratkaisuksi löytyi yksinkertainen ja toimiva keino. Koululääkäri, kouluterveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit alkoivat pitää säännöllisiä kokouksia. Toiveena on, että kokouksiin saadaan jossain vaiheessa myös sosiaalityöntekijä.

Kokonaiskäsityksen muodostaminen oppilaan tilanteesta helpottuu. Tiimissä on enemmän ajatuksia kuin yksittäisellä lääkärillä siitä, millaista apua oppilas voisi tarvita.

Kerran kahdessa viikossa pidettävä tunnin mittainen tiimikokous syntyi työntekijöiden omana ideana.

– Olemme onneksi saaneet kehittää itse omaa työnkuvaamme joustavasti, koululääkärinä puolet työajastaan toimiva Isa Teeriaho sanoo.

Kokonaisnäkemys hahmottuu

Kokouksissa pohditaan tyypillisesti, miten yksittäistä oppilasta voisi auttaa. Vanhemmilta ja koululaiselta on kysytty lupa. Jos on akuutti tilanne eikä lupaa ole ehditty kysyä, ryhmä voi keskustella oppilaasta nimettömästi.

Oppilaalla voi olla esimerkiksi keskittymisvaikeuksia. Onko kyse ADHD:stä, vai oireileeko oppilas kiusaamisen tai vaikean perhetilanteen vuoksi?

Lääkäri kuulee mahdollisesti arvion opettajalta ja vanhemmilta. Kuraattori tuntee oppilasryhmiä, ja hänellä voi olla tietoa kiusaamisesta. Psykologi puolestaan voi tuoda esiin esimerkiksi oppimisvaikeuksien mahdollisuuden.

Lääkäri voi tehdä kaikesta tästä johtopäätöksiä ja ohjata tarpeen tullen oppilaan palvelujen tai esimerkiksi lääkehoidon piiriin.

– Periaatteessa ADHD:n lääkehoidon aloittaminen ja seuranta on yksinkertaista, kunhan on riittävä tieto itsellä käytössä, Teeriaho sanoo.

Tiimikokoukset ovat myös tärkeä ammattilaisten keskinäisen tuen lähde. Tuki on tarpeen, koska ongelmat ovat laajoja ja oppilaiden tilanteet raskaita.

Lue myös

Potentiaali käyttöön

Isa Teeriaho kokee tiimityöskentelyn ja vaikeuksissa olevien oppilaiden täsmäauttamisen vaikuttavaksi. Hän haluaisi käyttää siihen nykyistä enemmän työaikaansa. Hänen mielestään vaikeasti oireilevien lasten tukemiseksi on paljon potentiaalia käyttämättä.

– Tarvitsisimme korkean tason linjauksia siitä, mitä voidaan jättää tekemättä.

Nyt huomattava osa koululääkärin työajasta kuluu terveystarkastuksiin, joissa kaikki luokkien 1, 5 ja 8 oppilaat käyvät lääkärintarkastuksessa.

› Mikä teillä toimii? Teemme juttuja perusterveydenhuollon hyvistä esimerkeistä ja kehitysideoista. Lähetä vinkki osoitteeseen laakarilehti@laakarilehti.fi.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030