Traumapalautuma voi olla äkillisen väkivallan taustalla

Vuoden vaihteessa lehdistä saatiin lukea useasta äkillisestä ja rajusta väkivallanteosta, jotka tuntuivat edeltäviin tapahtumiin nähden suhteettoman rajuilta.

- Väkivallassa on kyse syvimmillään olemassaolon oikeudesta, totesi lääkäripäivillä puhunut psykoanalyytikko Gustav Schulman, joka pohti väkivallan ja sietämättömien tunteiden kierrätyksen yhteyttä. Hän korosti, että traumatisoituneelle tai muista syistä psyykkisesti keinottomalle jo pieni vastoinkäyminen, häpeä tai nöyryytys voi olla sietämätön isku, jonka hän kokee konkreettisesti - mutta silti harhaisesti - olemassaolonsa riistona. Hän ei ole vain erehtynyt tai tehnyt väärin, vaan hänet on leimattu vääränlaiseksi, kelvottomaksi. Hänen minuutensa on murskattu. Näin tunteva ihminen puolustaa väkivallalla olemassaolonsa oikeutusta ja kierrättää sietämättömän tuskansa uhrilleen ja ympäristöönsä, kuvaili Schulman.

- Palautumiinhan liittyy ajattelu- ja arvostelukyvyn lamautuminen. Sekunnin murto-osassa nykyhetken pienestä vastoinkäymisestä voi tulla suhteellisuudentajun kokonaan sumentava sietämätön kokemus. Tajuntaan nousevat ne menettämisen kauhut, jotka ihminen on aiemman trauman yhteydessä kokenut, mutta on ne minän sieto- ja käsityskyvyn ylittävinä lohkonut erilliseen traumasaarekkeeseen, totesi Schulman.

Hän kuvaili, miten traumasaarekkeen alueella ajattelu lamaantuu eikä traumatisoitu voi nimetä, käsittää tai käsitellä siihen liittyviä aistumuksia ja kokemuksia, ja se voi säilyä vuosikymmenet muuttumattomattomana. Kunnes tapahtuu jotain, joka palauttaa trauman aiheuttaneet käsittelemättömät tapahtumat ihmisen mieleen.

Yksikin väärä sana

Väkivaltaa lapsuudessaan kokeneen ja siitä traumatisoituneen ihmisen väkivallanteon voi laukaista ulkopuolisen silmin katsottuna hyvinkin pieni pettymys tai nöyryytys. Nolaajan murskaaminen on tavallinen keino katkaista traumapalautuman aiheuttama sietämätön olotila.

- Kokija ei itse kykene erottamaan, mikä on nykyhetken häpeää ja mikä menneen trauman kauhuraivoa, sillä käsityskyvyn puuttuessa ne kietoutuvat saumattomasti yhteen. On erittäin todennäköistä, että väkivallantekijä on traumatisoitunut aikaisemmin, ehkä jo lapsena, Sculman sanoi.

- Väkivallassa hän toistaa käänteisessä muodossa traumansa ja varhaisempia käyttäytymiskuvioitaan. Useinhan traumaattista väkivaltaa kokenut samaistuu paniikkiin joutuessaan hyökkääjään luodakseen itselleen hädän hetkellä uuden olemassaolon ja hallinnan tunteen. Tämä on tärkeä tekijä tiedostamattomassa koston kierteessä, jossa traumatisoitunut toimii automaattisesti kuten hyökkääjäksi kokemansa ja kierrättää siten sietämättömän uhriroolinsa ja siihen kuuluvan tuskan välittömän koston muodossa tekijälle takaisin tai ulkopuolisten - usein täysin osattomien ja syyttömien - kannettavaksi.