Tuliko terveydenhuollosta pelkkä kuluerä? Sosiaalilääketieteilijöiden seminaarissa puhuttiin rahasta ja terveydestä

Suomalaisten imeväiskuolleisuus on OECD-maiden alhaisimpia. Syöpäkuolleisuus on kaikkein alhaisin. Suomalaiset tupakoivat keskimääräistä harvemmin ja juovat alkoholia vuodessa litran vähemmän kuin OECD-kansalaiset keskimäärin. Muita maita useammin Suomessa kuollaan sydän- ja verisuonitauteihin tai oman käden kautta. Terveydentilamme on siis keskivertoa parempi.

Osa terveydestä on ansaittu koulutuksen ja valistuksen avulla, osa on toimivan terveydenhuoltojärjestelmän ansiota. Tuo hyvää terveyttä tuottava järjestelmä on OECD-maiden yhdeksänneksi halvin. Näin kertovat viime viikolla julkistetut tutkimustulokset 30:n OECD-maan tilanteesta.

Tästä huolimatta Suomessa soitetaan tauotonta valitusvirttä siitä, että terveydenhuoltomme tulee liian kalliiksi, palvelujärjestelmä ei toimi, ja kansalaisia kohdellaan asuinkunnasta riippuen epätasa-arvoisesti.

- Miksi emme saa olla tyytyväisiä nykytilanteeseen? kysyttiin maanantaina Sosiaalilääketieteellisen yhdistyksen seminaarissa Kuopiossa. Estradille marssitettiin niin virkamiestä valtiovarainministeriöstä kuin monenlaista tutkijaa yliopistoista ja tutkimuslaitoksesta.

- Hyvinvointivaltion ylläpitämiselle on ennakoitu ongelmia nykyisillä rakenteilla, muistutti budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen valtiovarainministeriöstä. Suomi on sidoksissa yhä lujemmin kansainväliseen talouteen, jossa ilmenevät uhat ja ongelmat heijastuvat välittömästi pohjanperukoillekin.

- Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja työvoiman supistuminen kasvattavat talouden riskialttiutta. Julkisten menojen kasvupaineet ja toisaalta verotulojen pieneneminen tuottavat yhdessä rakenteellista alijäämäisyyttä valtion ja kuntien talouteen. Vaikka toimivat hyvinvointivaltion palvelut takaavatkin yhteiskunnan voimavarojen mahdollisimman täyden hyödyntämisen, edellyttää hyvinvointivaltion ylläpito kansantalouden vakautta ja kasvua, muistutti Tuomas Sukselainen. Näihin koukeroisiin lauseisiin valtion rahakirstun vartija on kiteyttänyt suomalaisen nyky-yhteiskunnan ongelmat.

Suorasanaisempi virkamies toteaisi, että veronmaksajat vähenevät, ja nykyisiltäkin halutaan periä kansainvälisen kilpailukyvyn nimissä nykyistä vähemmän veroja. Vanhat ihmiset tulevat kalliimmiksi kuin nuoret ja terveemmät, joten heidän hoitonsa maksajia pitäisi saada maahan lisää.

Halutaanko nykymalli edes säilyttää?

Jos yhteiskunnan keräämät verot eivät riitä yhä kallistuvien terveyspalvelujen yhteisvastuulliseen maksamiseen, vaihtoehtoja on kaksi. Joko vähennetään palveluita tai nostetaan niiden käyttäjiltä perittäviä maksuja.

- Nyt tarvittaisiin näkyvää terveyspoliittista keskustelua terveydenhuollon strategisista tavoitteista, vaati Stakesin tulosaluejohtaja Juha Teperi. Hän toivoo keskustelusta kertyvän käytännön elämän eväitä terveyspolitiikan päättäjille.

Mutta meillähän on vastikään käyty kahdet terveysvaalit, sillä sekä kunnallis- että eduskuntavaalien aikaan kaikki puolueet kilvan hehkuttivat terveyspalvelujen turvaamista. Tiedotusvälineet suorastaan pursuavat varsinkin näin budjettien tekoaikaan juttuja ja mielipidekirjoituksia terveydenhuollon tilasta. Eikö ole jo puhuttu tarpeeksi, tekojahan tässä kaivattaisiin?

- On tuokin totta, myönsi Juha Teperi Kuopiossa. Hän kuitenkin kaipaisi syvempää ja ongelmiin sekä niiden ratkaisuihin ulottuvaa keskustelua. Teperin mukaan parhaillaan ei näytä siltä, että hyvinvointivaltion strategisiin linjauksiin olisi kaikin osin täydellisesti sitouduttu.

- Yhteisvastuullisuuden periaatetta vastustavia puheenvuoroja kuullaan yhteiskunnan ylätasollakin kaiken aikaa. Kuitenkin Suomen perustuslaki lähtee oikeudenmukaisuuden periaatteesta, joka koskee myös terveyspalvelujen tuottamista ja kehittämistä, Teperi korosti.

Jokaisella on oikeus välittömään huolenpitoon ja julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Teperin mukaan nämä lainkohdat rakentavat pysyvän ja kiistattoman arvopohjan terveyspoliittiselle päätöksenteolle. Tältä pohjalta nykyongelmiakin on ryhdyttävä ratkomaan.

- Suomalaista perusterveydenhuoltoa on maailmalla käytetty tuloksekkaan kansanterveystyön malliesimerkkinä. Tämän mielikuvan innoittamina tulivat brittiläiset National Health Servicen asiantuntijatkin äskettäin tutustumaan suomalaisiin terveyskeskuksiin. Britit vierailivat Stakesissa minunkin luonani maakuntakierroksensa jälkeen. He kertoivat aika ihmeissään löytäneensä excel-taulukoita esitteleviä kustannustietoisia tulosaluejohtajia. Missä on teidän ennaltaehkäisevä kansanterveystyönne? Missä väestön terveystarpeita kartoittavat johtavat lääkärit? kyselivät britit ihmeissään, kuvaili Juha Teperi brittien opintomatkaa. Tätä samaa pohdiskelua hän kertoi itsekin yhä useammin nykyisin harjoittavansa.