Tulossa terveysvaalit Kansanedustajat kannattivat hoitotakuuta - maksuseteli jakaa mielipiteitä
Lääkäriliitto on korostanut tulossa olevien eduskuntavaalien merkitystä terveysvaaleina ja haastanut puolueet kiinnittämään huomiota terveyskysymyksiin. Lääkäripäivien terveyspoliittisessa keskustelussa suurimpien puolueiden neljä kansanedustajaa ruoti ajankohtaisia terveyspoliittisia kysymyksiä.
Kaikki kansanedustajat kannattivat hoitotakuuta ja katsoivat terveydenhuoltoon tarvittavan lisärahoitusta. Mielipiteitä sen sijaan jakoi jo malli, jossa potilas saisi maksusetelin ja mahdollisuuden maksaa sen päälle itse hoidostaan. Myötämielisimmin siihen suhtautuivat kokoomuksen Eero Akaan-Penttilä ja vihreiden Osmo Soininvaara.
Kokoomuksen kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä korosti jokaisen potilaan oikeutta hoitoon silloin, kun hoitoa tarvitaan. Kokoomus katsoo, että hoitotakuu on kirjattava lakiin.
Hoitotakuuta toteutettaessa olisi käytettävä hyväksi myös koko yksityissektorin kapasiteettia. Akaan-Penttilä muistutti, että mitä lyhyemmäksi kokonaissairastamisaika saadaan, sitä pienemmät ovat myös sairastamisen kokonaiskustannukset. Oikein diagnosoitu ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan hoidettu potilas tulee halvimmaksi.
Akaan-Penttilän mukaan tulossa on varmasti terveysvaalit. Tulevilta hallitusneuvotteluilta hän peräänkuulutti terveydenhuoltoa koskevia lainsäädäntömuutoksia ja viittasi mm. eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuun erikoissairaanhoidon järjestämisestä.
Valtiolta Akaan-Penttilä kaipasi vahvempaa roolia erityisvaativan tason erikoissairaanhoitoon.
Myös SDP kannattaa hoitotakuuta. Kansanedustaja Tuula Haataisen mielestä on olennaista, että julkiselle terveydenhuoltojärjestelmälle annetaan riittävä rahoitus, jotta hoitotakuun edellyttämät palvelut voidaan tuottaa sitä kautta. Palvelut on myös järjestettävä järkevästi ja tehokkaasti. Haatainen näki ongelmia aiheutuvan kuntien ja sairaanhoitopiirien pienestä koosta ja tarjosi siihen ratkaisuksi yhteistyön tiivistämistä.
Haataisen mielestä henkilökunnan saatavuus on tulevaisuuden suuri kysymys. Hoitohenkilökuntaa on koulutettava lisää ja hoitoalan vetovoimaisuutta parannettava esimerkiksi korvaamalla määräaikaiset työsuhteet pysyvillä.
TERVEYSHANKKEEN PERIAATTEET VAHVISTETTAVA
Vihreän liiton kansanedustaja Osmo Soininvaara kritisoi kokoomuksen vaalilupausta, jossa puolue lupasi panostaa terveydenhuoltoon sata miljoonaa euroa lisää. Soininvaaran mukaan summaan tarvitaan yksi nolla lisää.
Entinen peruspalveluministeri muistutti, että uuden hallituksen tulisi vaalien jälkeen vahvistaa uudelleen kansallisen terveyshankkeen periaatteet. Aivan keskeisenä kysymyksenä hän piti hoitotakuun toteuttamista ja siten jonoista pääsemistä. Jonot ovat häpeällisiä ja kansantaloudellisesti aivan liian kalliita.
Keskustan kansanedustaja Liisa Hyssälä viittasi kuntien valtionosuuksien puolittamiseen ja huomautti, etteivät kunnat voi suunnitella talouttaan pitkäjänteisesti. Keskustan ratkaisu tilanteen korjaamiseksi on vaalikauden mittainen kuntasopimus, jolla taattaisiin vakaus ja suunnitelmallisuus kuntien rahoituksessa.
- Nyrkkisääntö rahoituksesta on, että kymmenen vuotta sitten valtio vastasi kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoista noin 40 prosentista, nyt noin 20 prosentista. Siitä ymmärtää, mistä on kysymys, hän totesi.
Hyssälä paheksui peruspalveluministerin pestin jakamista kahtia, pätkätöiksi, ja viittasi Soininvaaran ministerikautensa jälkeen kirjoittamaan kirjaan, jossa tämä toteaa monen aloittamansa hankkeen tyssänneen sen jälkeen, kun oli lähtenyt ministeriöstä.
Hyssälä kritisoi ankarasti myös vippaskonsteja, joilla terveydenhuoltoa luullaan saatavan kuntoon, kuten sairaanhoitajien muuntokoulutusta.
MAKSUSETELIN PÄÄLLE OMAA RAHOITUSTA
Eroja puolueiden näkemyksiin ilmaantui keskusteltaessa hoitotakuun tarkemmasta järjestämismallista ja potilaan valinnanvapaudesta.
Soininvaara muistutti hoitotakuun perusperiaatteesta: jos hoitoa ei kuudessa kuukaudessa voida antaa omassa yksikössä, kunnan on järjestettävä se muualta. Hänen mielestään järjestelmää voitaisiin haluttaessa täydentää maksusetelillä niille potilaille, jotka haluavat jonottamisen sijasta hakeutua oman lisärahan turvin muualle hoitoon. Soininvaara piti järjestelyä hyväksyttävänä niiden erikoisalojen osalta, joilla ei ole työvoimapulaa.
- On eettisesti väärin lähteä jonosta, jos kyseessä on jonossa ohittaminen, eli jos jono sen takia kulkee hitaammin. Jos sen sijaan kyseessä on jonosta poistuminen, jonka takia jono kulkee nopeammin, en ymmärrä, mikä siinä olisi väärin.
Soininvaaran mukaan itse hoitotakuu ei ole periaatteessa kovin kallis. Kalliiksi hoitotakuu sen sijaan käy, jos hoitoindikaatioita aletaan lieventää, kun jonot on saatu lyhentymään. Näin on hänen mukaansa käynyt esimerkiksi kaihikirurgiassa.
Eero Akaan-Penttilän mielestä jonossa olevalle potilaalle olisi selkeästi annettava oikeus maksuseteliin, jolla hän voisi hakeutua hoitoon haluamaansa paikkaan. Julkisen ja yksityisen hoidon yksikköhinnan erotuksen potilas maksaisi omasta kukkarostaan.
Liisa Hyssälä totesi hoitotakuun olevan kansallisen terveyshankkeen kallein osio. En ymmärrä, miten hoitotakuu toteutetaan, jos terveydenhuoltoon ei saada lisää rahoitusta. Hyssälän mielestä potilaan valintamahdollisuuden pitää olla laaja niin, että julkista ja yksityistä sektoria käytetään maksimaalisesti hyväksi tilanteessa, jossa henkilökunnasta on puutetta.
SDP:n Tuula Haatainen ei sen sijaan hyväksy mallia, jossa potilas saisi kunnasta hoitosetelin ja voisi sen päälle maksaa itse palveluistaan.
- Jos palvelu haetaan muualta kuin julkisesta järjestelmästä, sen pitää tapahtua asiakasmaksun muuttumatta, hän sanoi. Myös hoitoonottamiskriteerien on oltava samat.
Haatainen piti tärkeänä, että päätös palvelujen hakemisesta julkisen järjestelmän ulkopuolelta tehdään nimenomaan kunnassa, jotta kustannukset eivät karkaisi käsistä. Kaikki sellaiset järjestelyt, joissa potilaat marssivat suoraan hakemaan hoitoa, tulevat kalliiksi. Valinnanvapautta Haatainen lisäisi julkisen järjestelmän sisällä.
