Työparityöskentely yleistyy terveyskeskuksissa kovaa vauhtia. Sen odotetaan vähentävän lääkärien kuormitusta ja parantavan työrauhaa. Konkarit kertovat, mikä muu muuttuu.

Työparimalli oli yksi tänne houkutelleista syistä, kertoo kolme vuotta sitten Paloheinän terveyskeskukseen siirtynyt apulaisylilääkäri

Virpi Jolkkonen

.

Jolkkonen ja hänen työparinsa, terveydenhoitaja Johanna Wikström ovat sitä mieltä, että asiat sujuvat nyt paljon paremmin kuin ennen: työnjako lääkärin ja hoitajan välillä on selkiytynyt. Lääkärille päätyvät juuri ne potilaat, jotka lääkärin hoitoa tarvitsevat. Jonot ovat lyhentyneet: kiireettömissä asioissa hoitajalle pääsee nyt viikossa ja lääkärille pitää jonottaa korkeintaan kaksi viikkoa. Myös työrauha on parantunut.

- Ennen puhelin soi koko ajan ja konsultaatiokyselyitä tuli lippulapuilla. Nyt hoitaja voi varata lääkärin työohjelmasta konsultaatioajan, jolloin hän saa kirjallisen ohjeen potilaan vaivaan tai hoitoon liittyvään kysymykseen. Tarvittaessa myös piipahdamme toistemme huoneissa vastaanoton aikana, Jolkkonen kertoo.

Työparityö perustuu huolella pohdittuihin hoitomalleihin. Helsingissä kehitetystä monisairaan potilaan hoitomallista ollaan ottamassa mallia muuallakin. Tällä hetkellä kehitetään antikoagulaatiohoidon mallia, jossa hoitajat määrittävät kontrollivälit ja varfariiniannokset. Jatkossa osa potilaista koulutetaan omahoitoon.

Työparimallin myötä potilaiden hoitosuunnitelmat ovat parantuneet ja potilaiden omahoito on lisääntynyt. Eniten uudistuksessa on muuttunut hoitajan työ.

- Kun lääkäri tekee tarkan hoitosuunnitelman potilaalle, hoitajan on helppo sitä noudattaa, Wikström summaa.

Paloheinän terveysasemalla on noudatettu työparimallia vuodesta 2005. Terveysasema oli mukana vuonna 2009 työparimallipilotissa, jonka tuloksena kaikki Helsingin terveysasemat siirtyvät työparimalliin ensi vuoden alkuun mennessä. Wikström oli Paloheinässä töissä jo siirtymävaiheessa. Henkilökunta osallistui muutoksen suunnitteluun.

- Kävimme esimerkiksi joukolla tutustumassa työparityöhön Siilinjärven terveyskeskuksessa ennen kuin meillä siirryttiin työparimalliin, Wikström kertoo.

Uudenlaista vuorovaikutusta

Vuorovaikutusta terveydenhuollossa tutkinut Jyväskylän yliopiston puheviestinnän oppiaineen yliopistonlehtori Leena Mikkola kertoo, että uudenlaisissa työtavoissa vuorovaikutustaidot ovat arvokkaita. Niitä voidaan opettaa ja niiden opetusta pitäisi Mikkolan mukaan koulutuksessa lisätä. Onnistumisen edellytyksenä on keskinäinen kunnioitus.

- Hoitajan ja lääkärin suhde on asymmetrinen, perinteiset instituutio- ja ammattirakenteet luovat valtasuhteita, Mikkola pohtii.

Työparimalli purkaa hierarkisia rakenteita - ainakin jos työparin osapuolet ovat siihen itse valmiita. Työparin on mahdollista olla tasavertaisessa, keskustelevassa suhteessa keskenään, kun vastuualueet on selkeästi määritelty ja molemminpuolista halua löytyy.

- Avoimuus ja tasavertaisuus eivät välttämättä toteudu, vaikka siitä puheiden tasolla sovittaisiin. Tarvitaan työtapojen kehittämistä käytännön työssä ja keskinäisen vuorovaikutuksen tietoista kehittämistä.

Mikkolan mukaan keskustelevampi työkulttuuri parantaa hoitoa. Hoitaja ja lääkäri näkevät potilaasta erilaisia asioita ja yksisuuntaisen raportoinnin sijaan havaintojen ja kokemusten jakaminen yhdessä johtaa tarkempaan kokonaiskuvaan.

Huolellista suunnittelua

Työparityötä tutkineen TtT

Eija Peltosen

mukaan työparimallissa terveyskeskustyö tehostuu ja kaoottisuus vähenee, kun lääkärin ja hoitajan yhteistyö ja keskinäinen tiedonvaihto paranee, ja oman alueen väestö opitaan tuntemaan paremmin.

- Kun suunnitelmallisuus lisääntyy, nähdään missä tarvitaan vaikkapa ennaltaehkäisevää työtä ja osataan suunnata sitä oikein.

Peltonen on vertaillut keväällä 2009 tarkastetussa väitöskirjassaan työpari- ja tiimityöskentelyn eroja kymmenessä erisuuruisessa terveyskeskuksessa eri puolilla Suomea.

Peltonen painottaa, että oikeastaan työn organisoinnin muotoa tärkeämpää on se, että ylipäätään pysähdytään miettimään, miten asiat sujuvimmin kannattaisi tehdä. Työparityöskentelyyn siirtyneissä terveyskeskuksissa jonot ovat lyhentyneet, ja se keventää myös päivystysten kuormaa.

- Kun ihmisten tietävät pääsevänsä lääkärille ilman viikkojen jonotusta, he eivät mene päivystykseen näyttämään vaivoja, jotka voidaan hoitaa oman lääkärin vastaanotolla.

Työparityöhön kuuluu tavallisesti se, että potilaalle on määrätty omahoitaja ja omalääkäri. Potilas ottaa terveyskeskuksessa yhteyttä omahoitajaansa. Helsingin terveyskeskusten työparipilotin yhteydessä selvitettiin, että noin 10 % potilaiden asioista voidaan hoitaa puhelimessa ilman vastaanottokäyntiä, kun langan päässä on potilaan tunteva omahoitaja, kertoo kaupungin pohjoisen alueen terveyskeskusten johtava ylilääkäri Raija Puustinen.

Muutosta kaivattiin

Onnistunut työparityöskentely on mahdollista vain, jos työparilla on aikaa myös vaihtaa tietoja ja kehittää työtä yhdessä. Parhaimmillaan työ on joustavaa ja työparin jäsenet voivat auttaa toisiaan vastaanotolla: hoitaja voi käydä auttamassa potilaan nostamisessa hoitopöydälle tai lääkäri voi käydä vilkaisemassa hoitajan vastaanotolla istuvan potilaan korvaan. Toisaalta molemmat tarvitsevat vastaanotoillaan työrauhan.

- Yhteistyö muotoutuu kunkin työparin toiveiden ja taitojen mukaan.

Tarve uudistamiselle on ollut suuri. Peltonen sai keväällä lukuisia konsultaatiopyyntöjä terveyskeskuksista, joissa työ haluttiin ajatella uudelleen.

- Usein on kyse monista pienistä asioista. Tarvitseeko potilaan tuoda resepti uusittavaksi aamulla ja hakea se iltapäivällä vai voidaanko resepti lähettää suoraan apteekkiin ja säästää ylimääräistä työtä.

Toisaalta Peltonen muistuttaa, että kysymyksessä on kaiken kaikkiaan iso muutos terveyskeskusten toiminnassa: henkilökuntarakenne muuttuu, työtavat muuttuvat ja potilaiden hoito muuttuu.

- Muutoksiin on oltu tyytyväisiä - potilaat ovat kokeneet saavansa parempaa palvelua ja henkilökunta on pystynyt paremmin hallitsemaan omaa työtään. Taustalla on myös tarve pitää terveyskeskukset houkuttelevina työpaikkoina tulevaisuudessa.

Oikein suunniteltuna työparityöskentely tuo Peltosen mukaan lukuisia etuja. Ongelmia voi tulla, jos työtä on liikaa.

- Väestöalueet pitää suunnitella sopivan kokoisiksi. Yhdellä työparilla ei saa olla liikaa potilaita.

Seuraavaksi Helsingissä listaudutaan

Kaikki Helsingin 26 terveyskeskusta siirtyvät tämän vuoden loppuun mennessä työparimalliin. Seuraavaksi pohditaan listautumismalliin siirtymistä. Listautumismallipilotti on käynnissä kolmella terveysasemalla.

- Työparimalli antaa hyvät puitteet listautumiselle, Raija Puustinen sanoo.

Virpi Jolkkonen suhtautuu listautumismalliin hieman varauksella. Nyt kun hyvin toimivaksi osoittautunut työparimalli saadaan käyttöön koko kaupungissa, on jälleen uusi uudistus edessä.

- Listoista voi tulla epätasaisia - joko kooltaan vaihtelevia tai sitten liikaa tiettyihin sairauksiin painottuvia.

Päätöksiä asiasta tehdään pilotista saatujen kokemusten perusteella ensi vuoden aikana.

Työparityö onnistuu, kun

Työnjako on linjattu huolellisesti etukäteen.

Lääkäri ja hoitaja sopivat työnjaon yksityiskohdista omalla kohdallaan. Lääkäri ja hoitaja päivittävät työnteon tapoja jatkuvasti. Hoitajat saavat riittävästi täydennyskoulutusta uusiin tehtäviin. Hyviä työtapoja jaetaan sisäisillä koulutuksilla.

Lähde: Eija Peltonen