Unettomalla suuri riski työkyvyttömyyteen

Unettomuusoireet lisäävät työkyvyttömyyden riskiä ja voivat hidastaa töihin palaamista.

Unettomalla suuri riski työkyvyttömyyteen Kuva 1 / 1

Unettomuusoireet lisäävät työkyvyttömyyden riskiä ja voivat hidastaa töihin palaamista. Näin on erityisesti silloin, jos työkyvyttömyyden syynä ovat mielenterveyden häiriöt tai tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Tämä käy ilmi Työterveyslaitoksen tutkimuksesta, joka tehtiin yhteistyössä Turun ja Lontoon yliopistojen kanssa, ja on julkaistu SLEEP-lehdessä.

Useampi kuin joka viides oireilee

Unettomuuden oireita ovat vaikeus nukahtaa, katkonainen uni, liian varhainen herääminen aamulla sekä virkistämätön uni. Tutkimuksessa näiden oireiden esiintymistä selvitettiin 56 732:lta kunta-alan työntekijältä. Kolme vuotta kestäneen seurannan aikana seitsemän prosenttia työntekijöistä joutui työkyvyttömäksi.

Työkyvyttömyys eli vähintään 90 päivää kestäneet sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet sekä kuolemat määriteltiin kansallisista terveysrekistereistä. Unettomuusoireiden yhteyttä työhön paluuseen selvitettiin työntekijöillä, jotka olivat pitkällä sairauslomalla tai työkyvyttömyyseläkkeellä.

Tutkimukseen osallistuneista 22 prosenttia raportoi kokevansa unettomuusoireita vähintään viitenä yönä viikossa. Lievempiä univaikeuksia eli unettomuusoireita 2-4 yönä viikossa koki 26 prosenttia osallistujista. Työntekijöillä, jotka kokivat unettomuusoireita vähintään viitenä yönä viikossa, riski jäädä työkyvyttömäksi mistä tahansa syystä oli puolitoistakertainen verrattuna työntekijöihin, joilla oli univaikeuksia kerran viikossa tai harvemmin.

Monimutkainen ongelmavyyhti

Mielenterveyden häiriöistä ja tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvan työkyvyttömyyden riski oli kohonnut sekä lieviä että vaikeampia unettomuusoireita kokevilla. Vaikeammat unettomuusoireet olivat yhteydessä myös sydän- ja verisuonisairauksista, neurologisista sairauksista ja ulkoisista syistä kuten tapaturmista johtuvaan työkyvyttömyyteen.

Kahden vuoden kuluessa 60 prosenttia työkyvyttömistä palasi töihin. Riski työhön paluun viivästymiseen oli kohonnut niillä unettomuusoireita kokevilla työntekijöillä, joiden työkyvyttömyys johtui tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Miehillä, joilla työkyvyttömyys johtui mielenterveyden häiriöistä, sekä lievät että vaikeammat unettomuusoireet ennustivat hitaampaa paluuta työhön.

Tutkimus on osa Kunta10-tutkimusta ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimusta. Seurantatutkimus on mukana Suomen Akatemian Työn ja hyvinvoinnin tulevaisuus (WORK) sekä Kansanterveyden haasteet -tutkimusohjelmissa (SALVE).

Kuva: Pixmac

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Markku Tervahauta: Hyvä ja turvallinen arki on kaiken keskiössä

THL:n tuleva pääjohtaja kertoo ajatuksiaan laitoksen kehittämisestä.

Tieteessä
Infektiotorjuntasuosituksiin sitoutumisessa on parantamisen varaa

Aseptisen toiminnan vaikuttavuutta tutkittiin Helsingin ylipistossa tarkastettavassa väitöskirjassa.

Ajassa
Markku Tervahauta: Hyvä ja turvallinen arki on kaiken keskiössä

THL:n tuleva pääjohtaja kertoo ajatuksiaan laitoksen kehittämisestä.

Ajassa
Apulaisoikeuskansleri: Kotisairaanhoito toteutettava lääkärin määräysten mukaan

Kantelijan isän kotisairaanhoito ei ollut toteutunut kaikilta osin lääkärin määräämällä tavalla, toteaa apulaisoikeuskansleri.

Ajassa
Infektiosairauksien hoito päättyy Auroran sairaalassa Helsingissä

Infektiosairauksien hoito muuttaa osaksi Meilahden Kolmiosairaalan poliklinikkaa.

Ajassa
Pakolliset turvaominaisuudet tulevat reseptilääkkeiden pakkauksiin

Turvaominaisuuksien tulee olla pakkauksissa helmikuussa 2019.

Tieteessä
Nenän sivuonteloleikkausten määrässä suuria alueellisia eroja

leikkausten määrä oli korkeampi niissä sairaanhoitopiireissä, joissa oli parempi pääsy lääkäripalveluihin.

Ajassa
Tartuntatautilakia halutaan selkiyttää

Hoitohenkilöstön rokotuksia koskevia kohtia on tulkittu monin eri tavoin.