Uni ja lihavuus puhuttivat konsensuskokousta

Hanasaaren konsensuskokouksen yleisössä istui käytännöllisesti katsoen koko suomalainen lihavuus-asiantuntijoiden kaarti. Päivien aikana taitettiin peistä muun muassa oikeista tilastoluvuista, riskisuhteista ja ennen kaikkea asioiden painotuksesta.

Liikunta ja ruokavalio ovat perinteisiä lihavuuden ehkäisyn ja hoidon kulmakiviä, mutta tutkimus tuo koko ajan uuttakin tietoa.

- Onko unen merkitys unohdettu? kyseli konsensuskokouksen yleisössä istunut unitutkija, dosentti Markku Partinen.

- Ei ole, vakuutteli puheenjohtana toiminut professori Matti Uusitupa. Unen merkityksestä painonhallinnassa puhuivat niin erikoislääkäri Henri Tuomilehto kuin tutkimusprofessori Mikko Härmäkin. Tuomilehto keskittyi uniapneaan, Härmä yleensä univaikeuksiin.

Sen sijaan sydän- ja verisuonitautien ehkäisystä puhunut dosentti Pekka Jousilahti myönsi, että uni tulee helposti vielä sivuutettua.

- Tutkimukset unen ja unen laadun merkityksestä esimerkiksi metabolisen oireyhtymän synnyssä ovat vielä suhteellisen tuoreita. Tulevaisuudessa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa uni on kuitenkin ehdottomasti otettava huomioon, Jousilahti totesi.

Samoilla linjoilla oli myös diabeteksen ehkäisystä puhunut professori Jaakko Tuomilehto.

Näyttöä on

Nukkumisesta puhuttiin myös kokouksen tauoilla. Eikä syyttä; mutu-tuntumalla univaikeudet näyttävät lisääntyneen. Esimerkiksi työterveyshuollon ammattilaiset arvioivat, että reilusti puolet ikäkausitarkastukseen tulijoista kertoo kärsivänsä univaikeuksista tai -häiriöistä.

- Lyhyt yöuni ja unettomuus ovat yhteydessä lihavuuteen sekä lapsilla että aikuisilla, totesi kansainvälisiä ja suomalaisia tutkimuksia yhteenvetänyt Mikko Härmä.

Vahvin näyttö on lasten, nuorten aikuisten ja naisten keskuudessa.

Hän kuitenkin muistutti, että liian yksinkertaistettuja johtopäätöksiä ei pidä vetää, sillä tutkimustuloksissa on myös ristiriitaisuuksia. Myöskään lihavuuden ja unen välisen yhteyden syytä ja mekanismeja ei vielä riittävästi tunneta.

- Yhteys voi olla kaksisuuntainen siten, että unihäiriöt altistavat lihavuudelle aiheuttamalla insuliiniresistenssiä, muutoksia ruokahalun säätelyssä ja autonomisen hermoston toiminnassa. Toisaalta lihavuuden kehittyminen aiheuttaa useille ihmisille unihäiriöitä uniapnean ja kuorsaamisen lisääntyessä, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Härmä kertoi.

Hän korosti, että lisätutkimukset esimerkiksi nälkää vähentävän leptiinin ja nälkää lisäävän greliinin vaikutuksista ovat vielä tarpeen.

- Epidemiologinen yhteys unen ja lihavuuden välillä on kuitenkin fysiologisesti mahdollinen, ja useat univajeeseen liittyvät muutokset näyttäisivät lisäävän rasvan varastoitumista sekä lihomisen todennäköisyyttä ja haittoja, Mikko Härmä totesi.

Uniapnea jää ulkopuolelle

Uniapneasta konsensuskokoukselle puhunut KYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Henri Tuomilehto oli huolissaan nykyistä suomalaisista hoitokäytännöistä.

- Ylipainoiset henkilöt, joilla todetaan lievä uniapnea, ovat jääneet kaikkien aktiivisten hoitojen ulkopuolelle, kritisoi Tuomilehto.

Ihminen altistetaan näin riskille sairastua liitännäissairauksiin, esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin. Lisäksi selvitykset ovat antaneet viitteitä, että hoitamaton uniapnea pahenee odotettua nopeammin vaikeaksi taudiksi.

Uniapneaa jäädään seuraamaan, vaikka erityisesti elämäntapamuutoksiin pitäisi panostaa voimallisemmin.

- Meillä on jo runsaasti tutkimusnäyttöä siitä, että pienikin laihdutus ylipainoisilla uniapneapotilailla tuo suotuisia vaikutuksia niin uniapnean hoidossa kuin kardiovaskulaaristen sairauksien ehkäisyssä, Henri Tuomilehto huomautti.