Uniapneaohjelma ottaa rohkeita askelia

Tällä viikolla julkistettu valtakunnallinen uniapneaohjelma vetää hoitolinjoja vuosille 2002-2012. Tarkoituksena on sekä ennaltaehkäistä tautia että rakentaa potilaille sellainen hoitoverkosto, jossa heidät otetaan kokonaisvaltaisesti hoidon ja kuntoutuksen piiriin.

Ohjelma on Sosiaali- ja terveysministeriön antama suositus ja perustuu alan tutkimukseen ja kirjallisuuteen. Mutta se astuu kuitenkin rohkeammin pidemmälle kuin hoitosuositukset yleensä. Uniapneaohjelma mm. suosittaa CPAP-laitteiden käyttämistä, vaikka tutkimustulokset hoidon vaikuttavuudesta ovatkin olleet ristiriitaisia.

- Me käytännön työtä tekevät lääkärit olemme kuitenkin saaneet potilaillamme niiden avulla erittäin hyviä tuloksia, joten ohjelmassakin CPAP-laitteita suositellaan, kertoo ylilääkäri Anne Pietinalho Hengitys ja Terveys ry:stä, jonka aloitteesta ja toimesta uniapneaohjelma on syntynyt. Pietinalho toimi ohjelmatyöryhmän sihteerinä, ja mukana oli alan keskeiset suomalaiset asiantuntijat.

Pietinalhon mukaan uniapneaohjelman on hoitosuosituksia painavammin myös mahdollista puuttua yksityiskohtaiseen hoidon toteuttamiseen ja palvelurakenteeseen. Ohjelmaa varten pyydettiinkin lausunnot sairaanhoitopiireiltä sekä keskeisiltä järjestöiltä, ammattijärjestöiltä ja muutamilta erikoislääkäriyhdistyksiltä.

Hoitoketjujen rakentamista pidetään ratkaisevana tekijänä potilaan hyvän hoidon takaamiseksi. Uniapneaohjelma siirtäisikin vastuuta erikoissairaanhoidosta entistä enemmän perusterveydenhuoltoon. Tasapainossa olevan potilaan hoidon seurantaan ei tarvita välttämättä aina lääkäriäkään, vaan kyseeseen voi tulla myös uniapneaan perehtynyt omahoitaja. Erikoissairaanhoidolla on oma paikkansa silloin, kun tarvitaan erikoisosaamista vaativia tutkimuksia ja hoitoja.

Uniapnean mahdollisuus osattava tunnistaa

Uniapneaa arvioidaan sairastavan jopa kolme prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Suomessa potilaita on noin 150 000, joista 15 000:lla on taudin vaikea muoto ja 85 000:lla lievä tautimuoto. Uniapneaa on myös lapsilla liittyen mm. pään alueen rakenteellisiin tekijöihin ja kehitysvammaisuuteen.

Tärkein yksittäinen riskitekijä uniapnealle on lihavuus, joten hoito yleensä alkaa ensin laihdutuksesta ja tupakoinnin lopettamisesta, jos ne ovat mukana kuvassa.

- Karkeasti yleistäen voisikin sanoa, että tupakoinnin ja ylipainon välttäminen vähentäisivät rajusti kaikkien kansantautiemme, mutta myös uniapnean esiintyvyyttä, Anne Pietinalho huomauttaa.

Koko ajan lisääntyvä tutkimus tuo uutta tietoa uniapneastakin. Eräs tuore saksalaistutkimus on mm. osoittanut uniapnean olevan selkeästi yksittäinen verenpainetaudin riskitekijä. Tunnistamalla ja hoitamalla ensin uniapnea voidaan hoitaa myös verenpainetauti pois ilman lääkkeitä. Yhteyksien tutkimus on vielä kesken, mutta tällä hetkellä arvioidaan yönaikaisen happitason voimakkaan laskun muuttavan veren hapetuksen säätelymekanismia verenpaineen nousua suosivaksi. Huono unenlaatu luonnollisesti aiheuttaa myös stressiä ja rasittaa elimistöä, mikä altistaa mm. verenpainetaudille.

Pietinalho uskookin, että uusi tutkimus tuo koko ajan uutta tietoa taudin syntymekanismeista, tautiin liittyvistä riskeistä sekä uusista hoitomuodoista ja -laitteista. Raskaasta operatiivisesta hoidosta tultaneenkin siirtymään kevyempiin hoitomuotoihin.