Uusi suomalainen tutkimus: Aikuistyypin diabetesta voidaan ehkäistä muuttamalla elintapoja
Kansanterveyslaitoksen johdolla tehdyssä uudessa suomalaisessa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa oli mukana 522 keski-ikäistä henkilöä Helsingissä, Kuopiossa, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Ihmiset tulivat mukaan tutkimukseen vuosina 1993-1998, ja heillä kaikilla oli tutkimuksen alussa heikentynyt glukoosin sieto sekä jonkinasteinen ylipaino. Tutkittavat jaettiin satunnaisesti tehostettuun ja tavanomaiseen neuvontaryhmään, ja päätutkijoina toimivat akatemiaprofessori Jaakko Tuomilehto Kansanterveyslaitokselta ja professori Matti Uusitupa Kuopion yliopistosta.
Diabetes on paitsi hyvin kallis myös vakava sairaus, koska se johtaa ennenaikaiseen kuolemaan sekä usein vakaviin liitännäissairauksiin, mm. sydän- ja verisuonitauteihin, munuaisvaurioon, näön menetykseen ja hermostovaurioihin.
- Suomessa on noin 3 prosenttia väestöstä diabeteksen vuoksi hoidossa, ja siihen käytetyt menot ovat 15 prosenttia kaikista terveysalan menoista. Arvioidaan, että aikuisiän diabetes lisääntyy noin 70 prosenttia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sen kehittymiseen vaikuttavat sekä perintötekijät että elintavat. Keskeisimmät muutettavissa olevat vaaratekijät tunnetaan hyvin: niitä ovat lihavuus, vähäinen liikunta ja ravinnon epätasapaino, kertoo akatemiaprofessori Jaakko Tuomilehto.
Tutkittavat henkilöt täyttivät tutkimuksen alussa sekä vuosittain yksityiskohtaiset ruokapäiväkirjat, ja liikuntaa mitattiin tarkkojen kyselyjen avulla. Lisäksi tehtiin monenlaisia ruumiin koon ja lihavuuden mittauksia sekä laboratoriotutkimuksia. Mittaukset toistettiin joka vuosi.
Tehostetulle neuvontaryhmälle annettiin yksilöllistä neuvontaa entistä terveellisemmästä ravinnosta ja liikunnasta. Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt kävivät 7 kertaa ravitsemusterapeutin luona ensimmäisen tutkimusvuoden aikana, sen jälkeen kerran kolmessa kuukaudessa. Ravinto- ja liikuntaneuvonnan tavoitteina oli kehon painoindeksin laskeminen vähintään kahteenkymmeneenviiteen tai ainakin 5 prosenttia lähtötasosta, vähentää rasvojen osuutta alle 30 prosenttiin ravinnon kokonaisenergiasta, lisätä liikuntaa yli neljään tuntiin viikossa, lisätä kuitujen syömistä yli viiteentoista grammaan tuhatta kilokaloria kohti ja vähentää eläinrasvojen osuutta alle 30 prosenttiin ravinnon kokonaisrasvasta.
Elintapojen korjaaminen vaikutti diabetesriskiin nopeasti
Kun tutkimus loppui maaliskuussa 2000, oli 86 henkilöä sairastunut diabetekseen. Heistä 59 oli tavanomaisessa neuvontaryhmässä ja 27 tehostetussa neuvontaryhmässä. Uusien diabetestapausten ilmaantuvuus oli tehostetussa neuvontaryhmässä 58 prosenttia pienempi kuin tavanomaisessa neuvontaryhmässä, mikä tarkoittaa, että noin puolet diabetestapauksista pystyttiin ehkäisemään tai ainakin diabeteksen alkamishetkeä voitiin siirtää myöhemmäksi.
Neuvonnan vaikutus elintapoihin ja niiden korjaamisen vaikutus dibetesriskiin tapahtui nopeasti: jo kahden vuoden kuluttua alkamishetkestä diabeteksen ilmaantuvuus oli merkitsevästi pienempi tehostetun neuvonnan ryhmässä kuin tavanomaisen neuvonnan ryhmässä.
Tehostetun neuvonnan ryhmässä tutkittavien paino putosi keskimäärin 4,2 kiloa ensimmäisen vuoden kuluessa, kahden vuoden aikana 3,8 kiloa. Sen sijaan tavanomaisen neuvonnan ryhmässä tutkittavien paino väheni 0,8 kiloa. Parhaat tavoitteet saavutettiin liikunnassa: yli 80 prosenttia tehostetussa neuvontaryhmässä olleista henkilöistä harrasti liikuntaa vähintään 4 tuntia viikossa. Olennaista oli, että useita elintapoja muutettiin samanaikaisesti, sillä muutokset eivät olleet suuria.
Painon muutoksen vaikutus on erittäin keskeistä diabeteksen ehkäisyssä. Tutkimus osoitti, että mikäli ylipainoinen henkilö, jolla on heikentynyt glukoosin sieto, saa 2-3 lisäkiloa, kaksinkertaistuu hänen diabetesriskinsä. Jos taas tällainen henkilö pudottaa painoaan keskimäärin 10 kiloa, vähenee hänen riskinsä sairastua diabetekseen 80 prosentilla.
