Valtiontalouden tarkastusvirasto: Korvamerkitty määräraha lasten ja nuorten psykiatriaan tuotti toivottuja tuloksia
Lasten ja nuorten psykiatriaan kohdennettu valtionavustus on käytetty tarkoituksenmukaisesti ja sillä on ollut halutun suuntaisia vaikutuksia, arvioi valtiontalouden tarkastusvirasto. Valtionavustusten käyttöä ei kuitenkaan ole käytännössä valvottu lainkaan, vaan seurannassa on luotettu avustuksen saajien omiin raportteihin.
Eduskunta on korvamerkinnyt lasten ja nuorten psykiatrialle määrärahaa vuosina 2000-2004. Virasto selvitti vuoden 2002 valtionavustuksen käyttöä.
Ylitarkastaja Klaus Naumasen mukaan korvamerkitty määräraha on toiminut nimenomaan informaatio-ohjauksen välineenä. Rahaa ei ollut paljon, mutta sen avulla saatiin kiinnitetyksi kuntien ja sairaanhoitopiirien huomio lasten ja nuorten psykiatriaan. Vaikka valtionavustus olisi jäänyt vain kertaluonteiseksi, se toimi piristysruiskeena ja sai kunnat kiinnostumaan asiasta. Alan asiantuntijoiden mukaan kunnissa on ollut jatkossa helpompi perustella hankkeiden tärkeyttä ja saada niille kunnallista rahoitusta.
Naumasen mukaan piristysruiskemekanismi on kuitenkin menettänyt merkitystään, kun korvamerkitystä määrärahasta on tullut toistuva osa rahoitusta.
- Kannattaisi ehkä jo miettiä, onko harkinnanvaraisten valtionavustusten määrää enää ainakaan syytä lisätä ilman, että huolehditaan varojen tehokkaasta ja tarkoituksenmukaisesta hallinnoinnista, hän sanoo.
Kohdennetut valtionavustukset ovat yleistyneet viime vuosina. Samantapaisia avustuksia ovat esimerkiksi valtionavustukset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin, syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten palveluihin ja huumeiden käyttäjien hoitoon.
Valtionavustuksista lääninhallituksille aiheutuva työmäärä on Naumasen mukaan saattanut osaltaan vaikuttaa myös siihen, ettei lasten ja nuorisopsykiatrian hankkeita enää arvioida ja aseteta paremmuusjärjestykseen, vaan lääninhallitukset ovat jakaneet avustukset siinä suhteessa kuin sairaanhoitopiirin alueella on ollut alle 18-vuotiaita. Ensimmäisiä avustuksia jaettaessa hankkeet arvioitiin varta vasten kehitetyllä pisteytysjärjestelmällä.
Tarkastuskertomuksen mukaan avustusmenettely on ylipäätään ollut kaikille osapuolille erittäin työläs ja aikaa vievä.
Valvontaa lisättävä
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan valtionavustusten käyttöä ei ole käytännössä valvottu lainkaan. Varojen käyttöä on seurattu vain niiden raporttien pohjalta, joita määrärahoja saaneet itse ovat asiasta antaneet.
- Valvontaa sanan varsinaisessa merkityksessä ei ole ollut yhtään. Valtionavustuslainsäädännön periaate on, että jos veronmaksajien rahaa johonkin käytetään, niin sen käyttöä valvotaan edes jossain määrin. Jokaista lippua ja lappua ei tarvitse kääntää, mutta ihan tällä tavoin valvonta ei voi pohjautua pelkkään luottamukseen, Naumanen huomauttaa.
Jatkossa valvonta olisi hoidettavissa esimerkiksi pistokokein.
