Valtiosihteeri Raimo Sailas: Terveydenhuollossa ensi sijassa tarkasteltava tehokkuutta
Terveydenhuollon bruttokansantuoteosuuden kasvattaminen ei voi olla lähtökohta terveyspalvelujen parantamisessa, totesi valtiosihteeri Raimo Sailas puhuessaan Terveystaloustieteen päivillä.
- Bkt-osuuden vertailu on triviaali tapa tarkastella asiaa. Suomessa osuus laski alas, kun bkt kasvoi rivakasti, sanoi Sailas.
- Todellisuudessa pitää tarkastella tuloksia. Jos missä tarvitaan taloustiedettä, niin terveydenhuollossa.
Sailas muistutti myös, että asioita ei pidä tarkastella liian suppeasti. Terveydenhuollon bkt-osuuden kasvattaminen ei korjaa monien kuntien väestön sienenmuotoista ikärakennetta, ihmisten elämänhallinnan ongelmia tai lasten pahoinvointia.
- Lähivuosina merkittävin terveyspoliittinen päätös on alkoholin hinnan laskeminen EU:n tuontimääräyksien purkamisen vuoksi.
Tehostaminen ensi sijalla
Sailas korosti, että terveydenhuollon valtakunnallisen kehittämisprojektin väliraportissa esitetty 3,5 %:n vuotuinen lisäys terveydenhuoltoon tarkoittaa menojen kasvupainetta - ei sitä, että budjettiin pitäisi tehdä automaattisesti tämä lisäys. Hän on projektin johtoryhmässä, joka käsittelee parhaillaan väliraportteja.
- Ei tarkastelu voi lähteä kasvusta vaan siitä, että katsotaan toiminnan tehokkuutta. Sitten vasta katsotaan, tarvitaanko lisää rahaa. Luultavasti tarvitaan, mutta tarkastelun on käytävä tätä kautta, totesi Sailas.
Tehostamiskohteita Sailas näkee mm. laboratoriotoiminnassa, jossa on ylikapasiteettia. Laboratoriotutkimusten automaation kustannuksia pienentävät vaikutukset eivät sitä paitsi ole siirtyneet Kelan maksamiin korvauksiin. Toimenpiteiden keskittäminen taas voisi parantaa sekä laatua että tehoa.
Terveydenhuollon ja hoitokäytäntöjen alueellisten erojen selvitykset ovat Sailaksen mukaan myös osoittaneet potentiaalin, jolla asioita voidaan parantaa.
Laajempiin väestöpohjiin
Muutosratkaisuja on etsittävä, mutta Sailaksen mielestä keskustelua vaivaa intressien kapeus. Usein pidetään kiinni vain siitä, että juuri tämä työpaikka säilyy juuri tässä kunnassa.
- Edes työnjaon aikaansaaminen sairaanhoitopiirien kesken ei tunnu onnistuvan, vaikka monille toimenpiteille tarvittaisiin kriittinen massa, totesi Sailas.
On myös selvää, että yhden lääkärin terveyskeskukset eivät ole houkuttelevia työpaikkoja. Se, että pienenevistä ikäluokista yhä useampi koulutettaisiin terveydenhuoltoalalle, ei tilannetta korjaa, arvioi Sailas.
Jos terveyskeskuksen minimiväestöpohja olisi 20 000 asukasta ja sille olisi 8-10 lääkäriä, toiminta ei olisi niin haavoittuva. Lisäksi mahdollisuus konsultoida muita lääkäreitä työpaikalla voisi vähentää lähettämistä erikoissairaanhoitoon ja säästää näin kustannuksia, pohti Sailas.
Sailaksen mukaan toistaiseksi seutukunta-ajatteluun pyritään lähinnä porkkanapainotteisella ohjauksella, mutta jonkinlainen perälautakin on luultavasti tarpeen.
- Jos halutaan pitää terveydenhuollon tavoitteet, ei voida lähteä siitä, että kaikki pidetään ennallaan.
