Varsinais-Suomi siirtyy aluetietojärjestelmään Tiedot saadaan sinne missä potilaskin on

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ottaa helmikuussa käyttöön aluetietojärjestelmän, jonka avulla potilaan tiedot ovat saatavilla aina siellä, missä häntä kulloinkin hoidetaan. Järjestelmästä odotetaan säästöjä ja sen uskotaan myös nopeuttavan sekä tehostavan potilaiden hoitoa. Aikaa myöten Varsinais-Suomen järjestelmä kytkettäneen valtakunnalliseen potilastietokantaan, jota valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

- Potilaan tiedot on liimattu hänen polkuunsa kiinni. Lääkärin ei tarvitse arvailla, missä yksikössä potilasta seuraavaksi hoidetaan, koska tämän tiedot ovat sähköisesti näiden tulevien hoitoyksiköiden saatavilla, kiteyttää kehittämispäällikkö Pirkko Kortekangas Varsinais-Suomen aluetietojärjestelmän toimintaidean.

Kortekangas kertoo, että tietojärjestelmän odotetaan vähentävän hoitojen päällekkäisyyksiä ja nopeuttavan potilaiden hoitoa. Näin voi olettaa käyvän, sillä jos potilas antaa suostumuksensa, häntä hoitava terveydenhuollon ammattilainen voi tarkistaa viitetietokannasta, miten potilasta on siihen mennessä hoidettu ja tutkittu.

- Viestikapula siis siirtyy sujuvasti kädestä käteen. Nythän potilaan asian käsittely pitää usein aloittaa eri hoitopaikoissa ikään kuin alusta, koska viesti hänestä on hukkunut välille, Kortekangas selvittää.

Käyttäjiä aluksi satoja

Viestiketjun aukottomuus riippuu sitä, kuinka nopeasti ja taajaan varsinaissuomalaiset terveydenhuoltoyksiköt liittyvät järjestelmään. Mahdollisuus on tarjolla paitsi sairaaloille ja terveyskeskuksille, myös esimerkiksi vanhainkodeille ja yksityisille terveysasemille.

- Tavoitteenamme on, että ensi syksynä maakunnassa olisi 400 ja muutaman vuoden kuluttua noin 3 000 käyttäjää, Kortekangas kertoo. Hän muistutti, että terveyspalvelujen tuottamiseen osallistuvien yksiköiden määrä kasvaa jatkuvasti muun muassa kilpailuttamisen takia. Tämä merkitsee sitä, että potilaasta on tietoa entistä useammassa paikassa.

Aluetietojärjestelmän hyöty ei jää Varsinais-Suomeen, sillä sama Fiale-järjestelmä on käytössä myös Satakunnan sairaanhoitopiirissä. Vastaisuudessa Satakunta ja Varsinais-Suomi voivat vaihtaa keskenään tietoja yhteisistä potilaistaan, joita niillä on Tyksin erityisvastuualueen takia satoja.

Toimii hyvin Satakunnassa

Johtava lääkäri Hannu Virtanen Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymästä on yksi aluetietojärjestelmän käyttäjistä.

- Arkistotiedot ovat meillä Noormarkussa potilaan kanssa vastaanotolla yhtä aikaa, eivätkä vaikkapa 50 kilometrin päässä Merikarvialla, Virtanen totesi. Hänestä aluetietojärjestelmä toimii hyvin eritoten silloin, kun potilas tulee suunnitellulle käynnille, eli kun hänelle esimerkiksi tehdään kuntoutussuunnitelma. Sen sijaan potilaasta olemassa olevaa tietomäärä on vaikeampaa hyödyntää päivystyskäynneillä.

- Silloin katsotaan viitetietokannasta vain tuorein tieto, Virtanen kertoi.

Kansallinen arkisto tekeillä

Aluetietojärjestelmät ovat välivaihe matkalla kohden valtakunnallista potilastietojärjestelmää. Kansallista tietoarkkitehtuuria suunnitellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälän mukaan järjestelmän on tarkoitus olla valmiina vuoteen 2010 mennessä.

Se, missä arkisto ja tietokanta sijaitsevat, ja kuka on asiassa kansallisen tason toimija, on vielä päättämättä. Hyssälä totesi, että tietokantaan arkistoitava tietomäärä tulee olemaan suuri, sillä yksittäistä potilasta koskevia viitetietoja säilytettäisiin siellä ainakin yhden ihmisiän verran.