Verolinja vähiten huono, muttei riskitön Alkoholipolitiikka puun ja kuoren välissä
Suomalainen alkoholipolitiikka joutui puun ja kuoren väliin, kun Viro päätettiin hyväksyä Euroopan Unionin jäseneksi. Kirkas viina on siellä lähes viisi kertaa halvempaa kuin Suomessa.
EU on tavaroiden vapaan liikkumisen mekka, joten sen alttarille oli uhrattava korkeisiin haittaveroihin perustuva perinteinen suomalainen alkoholipolitiikka. Suomi on laskemassa ensi vuonna alkoholiverotustaan 44 prosenttia väkevissä viinoissa, 32 prosenttia oluessa ja 10 prosenttia viineissä. Tavoitteena on pitää alkoholikauppa kotimaassa ja välttää virolaisen viinan salakuljetus ja jälleenmyynti. Näin saataisiin edes osa nykyisestä alkoholiverotuotosta, jolla mm. maksetaan terveyskasvatuksen ja päihdehuollon kustannuksia.
- Mitenkään riskitön hallituksen valitsema linja ei ole, kirjoittaa yhteiskuntat.tri. päätoimittaja Matti Virtanen tuoreimmassa Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä (4/2003).
Virtanen huomauttaa, että vaikka valittu linja tuntuu perustellusti vähiten huonolta, myös sen myötä kokonaiskulutus ja sen mukanaan tuomat haitat kasvavat voimakkaasti. Hän ennustaakin kevääksi ja kesäksi pakettiautorallia Viroon, josta tullaan tuomaan edelleen suomalaista halvempaa kirkasta viinaa.
- Aleprosenttien porrastus vaikuttaa järkevältä, Virtanen arvioi. Väkevät viinat ovat helpoimpia kuljettaa, joten vaikka hinnaneroa yhä Viron eduksi jääkin, tuonti pysynee kohtuuden rajoissa. Olutta tuotaneen Suomeen nykyistä enemmän, mutta oluen ja viinin verotuloja uskotaan kyllä jäävän Suomeenkin. Mietojen alkoholijuomien käyttö olisi kuitenkin kansanterveydellisesti suotavampaa kuin väkevien viinojen juominen.
- Alkoholipoliittisesti ensi kevät vertautuu vuoteen 1968, jolloin keskiolut siirrettiin Alkosta maitokauppoihin ja kuiva maaseutu alkoi saada pitkäripaisia. Tuolloin murrosta odotettiin kansallisen innostuksen ja optimismin vallassa: holhouksen kouran pihtiotteen koettiin olevan kirpoamassa. Samantyyppistä innostunutta odotusta on ilmassa hiukan myös nyt. Voi vain toivoa, ettei kaikki pääty yhtä hämmentyneeseen krapulaan kuin 30 vuotta sitten, toteaa Matti Virtanen.
Päihdehaittatilinpito
- Alkoholin entistä helpompi saatavuus ja hintojen halpeneminen johtavat takuuvarmasti alkoholihaittojen kasvuun, toteaa kehittämispäällikkö Leena Warsell tuoreessa Stakesin Dialogi-lehdessä (6/2003). Hän edellyttää kuntien ryhtyvän rivakasti järjestämään ehkäisevää päihdetyötä, mikä taas edellyttää poliittista tahtoa ja lisää resursseja.
Stakesin ehkäisevän päihdetyön ryhmässä Warsell huomauttaa, että alkoholihaittojen ehkäisy rajoittavan alkoholipolitiikan keinoin on entisestään kaventumassa. Edessä on takuuvarma haittojen lisääntyminen.
- Olisi itsensä pettämistä kuvitella, että alkoholiongelmat ratkaistaisiin verkostoimalla jo valmiiksi ylikuormitettuja kuntien (nais)työntekijöitä, Warsell huomauttaa terävästi. Hän ehdottaa selviytymiskeinoiksi mm. päihdestrategioiden tekemistä. Ne taas pitäisi saada eläviksi mahdollisimman konkreettisilla suunnitelmilla ja tavoitteiden asettelulla.
- Kuntien päättäjät ymmärtävät tilinpidon kieltä. Voisiko yksi keino olla siten päihdehaittatilinpito, joka yksiselitteisesti kertoisi alkoholihaittojen aiheuttaman taloudellisen kuormituksen omalla alueella? ehdottaa Leena Warsell.
