Vielä 20 vuotta ja syöpä on selvitetty?

Professori Ilari Paakkari on rohkea ihminen. Viime viikolla 30 lääketieteentoimittajan kuullen hän esitti arvion, että vuonna 2020 on ratkaistu syövän syntymekanismi, minkä jälkeen alkaa sairauden voittaminen.

Moni näki jo sielunsa silmillä räväkät lehtiotsikot.

"Eikös näin ennustettu 20 vuotta sittenkin?" muistutettiin yleisön joukosta.

Helsingin yliopiston Biolääketieteen laitoksella työskentelevä Paakkari myönsi, muttei perunut ennustustaan.

Hänen mukaansa tutkimuksen tuottama tieto ja tutkimusmenetelmät ovat edenneet niin pitkälle, että nyt ollaan väitteiden kanssa aivan toisenlaisessa maailmassa kuin 20 vuotta sitten.

Luontaislääkkeitä?

Paakkarin mukaan korkean teknologian biologisten lääkkeiden löytymisen myötä lääkekehitys on astumassa aivan uuteen aikakauteen. Samalla pystytään avaamaan mekanismeja sairauksien taustalla.

Biologiset lääkevalmisteet ovat ihmisen, eläimen, kasvin tai bakteerin elävän solujen tuottamia lääkeaineita. Lääkkeiden kehitys on siis palaamassa synteettisestä kemiasta juurilleen elävien organismien pariin.

Paakkari tekee eron rohdosten ja lääkkeiden välillä. Uudet lääkkeet ovat immuunijärjestelmän avulla räätälöityjä tuotteita, ja monia niistä ei koskaan voisi esiintyä luonnossa.

Tulevaisuudessa yhä tarkentuva ihmisproteiinien rakennekuva sekä tieto niiden synteesistä tuottanee Paakkarin käsityksen mukaan proteiinipohjaisten lääkkeiden lisäksi myös jotain muuta oikein mielenkiintoista.

Tuo "jotain" on pieniä lääkeaineita, jotka vaikuttavat sytokiinien stimuloimaan tai itsenäisesti aktivoituneeseen solunsisäiseen signaalivälitykseen. Pienillä lääkemolekyyleillä on paljon etuja: ne voidaan "rakentaa" oraaliseen pilleriin eikä valmistaminen maksa maltaita.

Kliinisen farmakologian dosentti Mikko Niemi hehkutti toimittajille vielä lisää. Tulevaisuudessa lääkkeitä voidaan "genotyypittää" kunkin käyttäjän perimään soveltuviksi. Tai pikemmin potilaat genotyypitetään, ja kullekin potilaalle onnistutaan valitsemaan parhaimmalla mahdollisella tavalla tehoava lääkeaine.

Ihmisen emäsjärjestyshän tunnetaan jo nyt 99-prosenttisesti, ja koko tunnettu sekvenssi on tallennettu vapaasti käytettävissä oleviin tietokantoihin. Sekvensointi tuotti iloisen yllätyksen: aiemmin arvellun sadan tuhannen geenin sijasta ihmisellä onkin proteiineja koodaavia geenejä vain 20 000 - 25 000.

Se tarkoittaa huomattavaa helpotusta tautien synnyn selvittelijöille ja lääkekehittelijöille.

Ilari Paakkari ja Mikko Niemi puhuivat lääkehoidon tulevaisuudesta lääketieteen toimittajien seminaarissa, jonka järjestivät Suomen Lääkäriliitto, Suomen Apteekkariliitto ja Lääketietokeskus.