Virolaiskollegat paikkaavat Kaakonkulman lääkäripulaa
Kotkan ja Lappeenrannan seuduilla lääkäripulaa on lähdetty ratkomaan palkkaamalla virolaisia lääkäreitä. Kokemukset ovat olleet voittopuolisesti hyviä. Ainakin yksi rekrytointimatka tehtäneen vielä.
Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan terveydenhuolto ovat lähteneet omalle ennakkoluulottomalle tielleen taistelussa lääkäripulaa vastaan. Sekä erikoissairaanhoitoon että perusterveydenhuoltoon on palkattu virolaislääkäreitä.
Johtajaylilääkäri Ermo Haavisto Kymenlaakson sairaanhoitopiiristä kertoo, että Tarttoon ja Tallinnaan tehdyt kaksi rekrytointimatkaa ovat kantaneet hedelmää: koko sairaanhoitopiiriin erikoissairaanhoitoon on saatu toista kymmentä virolaista lääkäriä.
- Sairaanhoitopiiriin rekrytoidut virolaislääkärit työskentelevät etupäässä Kymenlaakson keskussairaalassa, Haavisto kertoo.
Loput lääkärit ovat sijoittuneet Kuusankosken aluesairaalan ja Valkealan psykiatriseen sairaalaan.
Virolaisten lääkäreiden uudet rekrytoinnit ovat hänen mukaansa 95-prosenttisesti näiden matkojen tulosta. Virossa ovat olleet mukana myös Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin sekä Kotkan ja Lappeenrannan kaupunkien edustajat.
Haaviston mukaan Viron EU-jäsenyys on vähentänyt rekrytoinnin byrokratiaa ja samalla selvästi lisännyt virolaislääkäreiden halukkuutta hakeutua Suomeen.
- Ensimmäisen matkan aikana Viro ei vielä ollut EU-jäsen. Nythän tilanne on muuttunut aivan oleellisesti ja se alkaa näkyä tänne tulleiden määrässäkin.
Vastaavia rekrytointimatkoja ei Haaviston tietämän mukaan ole järjestetty muissa sairaanhoitopiireissä, sen sijaan yksittäiset kunnat ovat niitä tehneet.
Koulutusta uudistettu
Sairaanhoitopiiriin palkatut toimivat erikoislääkärin tai erikoistuvan lääkärin sijaisina. Lappeenrannan kaupunki on kuitenkin palkannut Sammonlahden terveyskeskukseen kaksi lääkäriä ostopalveluna virolaisen välitysfirman palkkalistoilta.
Virolaisten lääkäreiden panokseen ollaan tyytyväisiä kaakonkulmalla sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa. Virolaisten lääkäreiden tuloon ja palkkaamiseen on liittynyt jonkin verran paikallisen väestön keskuudessa epäluuloja ja ennenaikaisia epäilyksiä.
- Meillä on heistä ihan hyviä kokemuksia. Koulutus on Virossa muuttunut ja se näkyy. Virosta tulee hyviä lääkäreitä, Haavisto sanoo.
Viron lääkärikoulutusta on uusittu maan itsenäistymisen jälkeen. Mallia on haettu Keski-Euroopan koulutusperinteestä, jonka takia lääkärikoulutus on hyvin teoreettispainotteinen. Siksi Suomeen tulevien nuorten vastavalmistuneiden virolaislääkäreiden työnohjaukseen on jouduttu panostamaan tavallista enemmän.
- Liki suoraan koulun penkiltä tulevat joudumme opettamaan ihan kädestä pitäen kliiniseen työhön. Se on minun arvioni mukaan kuitenkin pienempi vaiva, jos lääkärin teoriatausta on hyvä. Kyse on kuitenkin pitkälle vain arkisesta työpaikkakoulutuksesta, Haavisto tähdentää.
Samoja kokemuksia virolaisista on myös Lappeenrannassa. Sammonlahden terveyskeskuksen vastaava lääkäri Sami Raasakka kehuu keskuksessa työskenteleviä kahta nuorta virolaislääkäriä.
- Kokemukset ovat myönteisiä. Molemmat ovat myönteisiä persoonia ja innokkaita oppimaan ja toimimaan suomalaisten tapojen mukaan.
Tosin Sammonlahdessakin on alkuvaiheessa opastettu suomalaisen työelämän ja terveyskeskuslääkärin työn saloihin. Virossa yleislääkärin toiminta-alue on Raasakan mukaan huomattavasti kapeampi kuin Suomessa. Lääkäri saattaa jopa lähettää puolet potilaistaan erikoissairaanhoitoon.
Siksi Sammonlahden virolaiset lääkärit ovat joutuneet opiskelemaan tiettyjä perusasioista työpaikallaan.
- Esimerkiksi gynekologisen tutkimuksen tekniikan olemme heidän kanssaan ihan kädestä pitäen opiskelleet.
Välitysfirmoilta aktiivisuutta
Raasakka toivoo välitysfirmalta hieman aktiivisempaa otetta Suomeen tulevien virolaislääkäreiden etukäteisopastuksessa.
- Minkäänlaista tietoa suomalaisesta sosiaaliturvasta ja meidän järjestelmästä heillä ei etukäteen ollut.
Raasakka painottaa, että virolaisten lääkäreiden taso on korkea, alkuvaikeuksia aiheuttavat lähinnä terveydenhuoltojärjestelmien erilaisuus.
Haavisto kertoo, että ensi vuonna luultavasti tehdään vielä yksi yhteinen rekrytointimatka Viroon.
- Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä lääkäritilanne on parantunut. Joillakin erikoisaloilla, kuten gynekologiassa, lastentaudeissa ja korvataudeissa, on silti yhä lääkärivajetta. Psykiatria on luku sinänsä.
Haaviston mukaan Viron matkoissa ei ole yksinomaan kyse rekrytoinnista.
- Emme halua olla kuppaamassa Viroa tyhjäksi lääkäreistä, vaan haluamme pikemminkin tehdä yhteistyötä.
Viime matkalla kaakonkulmalaiset kävivät Tarton yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa sekä yliopistosairaalassa. Samoin tarttolaiset ovat vierailleet Kaakkois-Suomessa sekä Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Osapuolet ovat neuvotelleet uudesta erikoistumiskoulutuksen yhteistyömallista. Virossa erikoistumispaikkoja ei ole ollut tarpeeksi. Virossa on myös kohta puutetta erikoislääkäreistä, ei vähiten lääkärivuodon takia. Yhteistyö hyödyttäisi siis sekä suomalaisia että virolaisia.
Hanke on kuitenkin vasta neuvotteluasteella.
- Tarttolaiset olivat aika varovaisia. He haluavat pohtia ja selvittää kuviota pitkällä tähtäimellä. Me olisimme olleet valmiita jo allekirjoittamaan kirjallisen koulutussopimuksen, Haavisto sanoo.
