Voiko psykiatrisen sairaalan väkivaltaa hallita?

Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen kansainvälinen tutkimushanke on saanut Työsuojelurahastolta 100 000 euron määrärahan.

Asiakkaiden uhkaava käyttäytyminen on lisääntyvä ongelma terveydenhuollossa. Erityisesti psykiatrisessa hoitotyössä väkivalta ja sen uhka ovat merkittävä kuormitustekijä.

Työsuojelurahasto on myöntänyt kaksivuotisen rahoituksen Turun yliopiston hoitotieteen laitoksella toimivalle monitieteiselle ja kansainväliselle tutkimusryhmälle. Tavoitteena on kehittää väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen liittyviä ennakoivia menetelmiä sekä testata niitä käytännössä.

Pakkokeinojen sijaan vaihtoehtoisia menetelmiä

Tutkimushankkeeseen on kertynyt kansainvälistä ja kansallista tietoa väkivallan esiintymisestä ja siitä, kuinka vaikea sen kohtaaminen on arkipäivässä.

- Suomessa käytetään runsaasti erilaisia pakkoon perustuvia hoitomenetelmiä psykiatrisessa hoidossa, kuten huone-eristystä, lepositeitä, tahdonvastaista lihakseen annettavia injektiota ja fyysistä kiinnipitämistä, hankkeen vastuuhenkilö, hoitotieteen professori Maritta Välimäki sanoo.

- Puuttuu kuitenkin perustietoa siitä, minkälaiset vaihtoehtoiset menetelmät olisivat käyttökelpoisia uhkaavien tilanteiden ennakoinnissa ja käsittelyssä. Tarvitaan myös syvempää ymmärrystä väkivaltatapahtumista, niihin johtavista tekijöistä sekä työpaikkakulttuurin vaikutuksista uhkaaviin tilanteisiin, hän toteaa.

Turun yliopiston kansanterveystieteen professori Jussi Vahteran tutkimusryhmällä on arvokasta tutkimustietoa väkivaltatilanteille altistumisesta ja altistumiseen liittyvistä terveysriskeistä psykiatrisessa hoitotyössä.

Hankkeen kansainvälinen partneri on professori Clive Adams Cochrane-keskuksesta, Englannista.

Uusien menetelmien kokeiluun hanke saa tukea myös brasilialaiselta yhteistyökumppanilta, joka on hiljattain toteuttanut potilaan eristämiseen liittyvän vaikuttavuustutkimuksen.

Kuva: Sami Perttilä

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.

Tiedepääkirjoitus
Suorat antikoagulantit muuttivat hoitoa

Antikoagulaatiohoitoa käyttää yhä suurempi joukko potilaita, joilla on taustalla hankalia perussairauksia ja käytössä lukuisia muita lääkkeitä.