Lehti 23: Ajan­kohtai­sta 23/2003 vsk 58 s. 2512

WHIMS-tutkimus ei muuta hoitokäytäntöä Suomessa

Heli Mikkola

Hormonikorvaushoidon ja Alzheimerin taudin yhteyttä selvittäneen WHIMS-tutkimuksen tulokset eivät ole Suomen näkökulmasta hätkähdyttäviä, eivätkä myöskään muuta hoitokäytäntöä.

- Suomessahan hormonikorvaushoitoa ei aloiteta yli 65-vuotiaille oireettomille naisille, tiivistää dosentti Aila Tiitinen HYKS:n Naistenklinikasta.

Viime viikolla ilmestyneessä JAMA:ssa (JAMA 2003;289:2651-62) julkaistussa WHI-tutkimuksen osatutkimuksessa (WHIMS) todetaan, että hormonikorvaushoito lisää dementian riskiä 65-vuotiailla ja sitä vanhemmilla. Alun perin WHIMS:issä ryhdyttiin tutkimaan, suojaako menopaussin jälkeen aloitettu hormonikorvaushoito dementialta. Tutkimuksen tähän osaan osallistui lähes 5 000 yli 65-vuotiasta naista. Ilmenneiden haittojen takia tutkimus keskeytettiin viime kesänä.

Aila Tiitisen mukaan tutkimus ei anna lopullista vastausta siihen, kumpaan suuntaan hormonikorvaushoito vaikuttaa dementiariskissä.

- On aivan eri asia aloittaa estrogeenin käyttäminen 15 vuoden paussin jälkeen tutkimuksessa käytetyn kaltaisella isolla annoksella kuin aloittaa hoito 50-53-vuotiaalle oireilevalle naiselle. Pitkän paussin jälkeen suuri estrogeeniannos voikin tuoda esiin aivoverisuonten toimintaan liittyviä haittoja. Sen sijaan menopaussin yhteydessä aloitettu hoito jatkaa elimistön omaa estrogeenivaikutusta. Joidenkin tutkimusten mukaan mahdollista dementian ilmenemistä voidaan näin ehkä siirtää, mutta ei estää.

Lue myös

- On huomattava myös oireiden tai oireettomuuden merkitys. Ehkä elimistö viestittää jotain, jos se oireilee estrogeenipuutosta kovasti. Kaikki naisethan eivät oireile eikä lääkitystä näin tarvitse aloittaakaan.

Viimeksi kuluneiden 5-6 vuoden aikana on ilmestynyt lukuisia hormonikorvaushoitoa koskevia tutkimuksia, jotka kaikki ovat muokanneet hoitokäytäntöä. Lääkeannoksia on pienennetty ja kovin pitkäkestoisista hoidoista on luovuttu. Tämän ovat mahdollistaneet lääkkeisiin tulleet entistä useammat annoskoot ja annostelumuodot. Tutkimuksissa on myös muistutettu hoidon jatkuvan arvioinnin ja säätämisen tarpeellisuudesta.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030