WHO pysyy suolasuosituksessaan
Lancetissa julkaistut PURE-tutkimuksen tulokset eivät muuta suolankäytön suosituksia.
Viimeaikaiset tutkimustulokset eivät WHO:n mukaan aiheuta paineita muuttaa suolankäyttöä koskevia suosituksia.
Kansainvälisen Lancetissa julkaistun PURE-tutkimuksen mukaan suolan terveyshaittoja on liioiteltu. Tutkimuksen mukaan suolankäytön vähentäminen hyödyttää vain suurkuluttajia, jotka käyttävät päivittäin yli 12,5 grammaa suolaa. Tutkimuksessa myös hyvin vähäinen suolankäyttö lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n alainen European Salt Action Network (ESAN) on nyt arvioinut PURE-tutkimuksen ja muutaman muun vastaavanlaisia tuloksia osoittaneen tutkimuksen tuloksia. Nutrition, Metabolism & Cardiovascular Diseases -lehdessä julkaistussa katsauksessa ESAN toteaa, että näissä tutkimuksissa on puutteita ja metodologisia heikkouksia.
Niinpä ESAN summaa, että suolasuositukset on kaiken kertyneen tutkimustiedon valossa syytä pitää ennallaan – suolankulutus ei saisi ylittää viittä grammaa vuorokaudessa.
Yksi tutkimus ei kumoa vuosikymmenien näyttöä
LT, sisätautien erikoislääkäri Teemu Niiranen avaa PURE-tutkimuksen heikkouksia. Tutkimuksessa suolansaantia mitattiin kertavirtsasta. Se on Niirasen mukaan huono menetelmä suolansaannin arviointiin.
– Vähintään vuorokauden virtsankeräys antaisi paremman kuvan todellisesta suolansaannista.
Niiranen toteaa, että epidemiologisilla tutkimuksilla on heikkoutensa. PURE-tutkimus ei esimerkiksi ottanut huomioon, oliko vähäisen suolankäytön ryhmässä ihmisiä, joilla oli jo sydän- ja verisuonitauteja ja jotka siksi olivat vähentäneet suolankäyttöä.
Niiranen pitää myös mielivaltaisena tutkittavien joukon jakamista suolansaannin mukaan kolmanneksiin tilastoanalyyseja varten.
– Tämän tutkimuksen näyttö ei ole kovin vahva etenkään vähäisen suolansaannin sydän- ja verisuonitauteja lisäävästä vaikutuksesta.
Alimmassa suolansaannin kolmanneksessa saavutettiin käänteinen yhteys suolansaannin ja sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuden välillä p-arvolla 0,0497, kun tilastollisen merkitsevyyden rajana pidetään arvoa 0,05.
Tyhjentävämmän vastauksen suolankäytön haitoista saisi kokeellisessa asetelmassa. Niiranen kuitenkin toteaa, että on lähes mahdotonta satunnaistaa tuhansia ihmisiä vuosien ajaksi tiukasti säänneltyihin ruokavalioihin ja seurata näiden ryhmien välisiä eroja sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuudessa.
– Suolan haitoista on tehty tutkimuksia ainakin 50 vuoden ajan. Yksi tutkimus ei nollaa vuosikymmenten aikana kertynyttä näyttöä.
