"Yksityis-Hyksin" mallia ei ole haudattu

Yliopistollisissa sairaaloissa ei ole haudattu ajatusta lääkärien yksityispraktiikasta sairaalan tiloissa. Muutama vuosi sitten aiheesta keskusteltiin yksityis-Hyksin nimellä. Mallissa yhdistyi sairaalan tilojen ja laitteiden tehokkaampi käyttö ja sairaalan omien lääkärien sitouttaminen julkiselle sektorille. Tilojen käytön tehostamisesta on virinnyt myös keskustelu julkisen ja yksityisen sektorin tiiviimmästä yhteistyöstä esimerkiksi siihen tapaan kuin Coxassa Tampereella.

"Pinnan alla muhii koko ajan", sanoo Husin johtajaylilääkäri Jaakko Karvonen.

Yksityis-Hyksin mallin lanseerasi muutama vuosi sitten Husin hallintoylilääkäri Martti Kekomäki. Ideana oli, että sairaalan lääkärit ja muu henkilökunta voisivat virka-ajan jälkeen ja viikonloppuisin tehdä sairaalan tiloissa yksityispraktiikkaa. Potilaat maksaisivat hoidosta täyden hinnan.

Potilaan kannalta järjestely kuitenkin poikkeaisi tavanomaisesta yksityislääkäritoiminnasta siinä, ettei potilas saisi tutkimuksesta tai hoidosta lainkaan kela-korvausta. Nykyisen lain mukaan kela-korvausta ei makseta, jos hoito tapahtuu kunnalta tai kuntayhtymältä vuokratuissa tiloissa, koska niihin on jo kertaalleen saatu valtionosuutta.

Yksityis-Hyksin mallia on pidetty poliittisesti arkaluontoisena - ensin vasemmalla, sitten myös oikealla.

Julkiselle sairaalalle tällainen malli olisi keino sitouttaa lääkäreitä julkiselle sektorille ja saada laitteet ja tilat tehokkaampaan käyttöön. Perinteiselle yksityissektorille malli kuitenkin merkitsee kilpailijaa. Yksityissektori onkin tuonut esiin vaihtoehtoista mallia, jossa se toisi sairaalan tiloihin omat lääkärinsä vastaanottoa pitämään.

Yksityissektorilla työskentelevien lääkärien mielipiteitä malli jakaakin karkeasti sen perusteella, onko lääkäri omistajaosakas vai vuokrasuhteessa lääkärikeskukseen.

KAMPPAILUA TYÖVOIMASTA

- Minä olen valmis ajamaan vahvastikin eteenpäin sellaista mallia, jossa meidän lääkärimme saisivat jäädä sairaalatyöpäivän jälkeen pitämään yksityisvastaanottoa sairaalan tiloissa, jos he sitä haluavat, sanoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Aki Lindén.

Hän muistuttaa, että aluesairaaloiden lääkäreillä on ollut samanlainen yksityisvastaanotto-oikeus sairaalassa 1960-luvulta lähtien. Joissain aluesairaaloissa sitä ei käytetä lainkaan, toisissa, kuten Varsinais-Suomen alueella Turunmaan sairaalassa ja Loimaan aluesairaalassa, yksityisvastaanottoa yhä pidetään. Juridisia esteitä toiminnan aloittamiselle ei ole myöskään yliopistosairaaloissa.

Mallin toteuttamisessa on Lindénin mielestä suurin ongelma se, että yksityisvastaanottotoiminta on pystyttävä hyvin selvästi erottamaan sairaalan varsinaisesta, asiakasmaksulain mukaisesta toiminnasta. Käytännössä illan yksityisvastaanottotoimintaa varten tarvittaisiinkin hänen mielestään aivan erilliset ajanvarausnumerot , mielellään erillinen ajanvaraushenkilöstökin.

- Potilaan pitää tietää, onko hän sairaalan potilas, jolloin hän maksaa asiakasmaksulain mukaisen maksun, vai onko hän kyseisen lääkärin yksityisvastaanottopotilas, jolloin hän maksaa lääkärinpalkkion saamatta kela-korvausta.

Sekaantumisen vaara olisikin Lindénin mielestä pienempi sellaisessa mallissa, jossa yksityissektorin lääkärit tulisivat pitämään vastaanottoa sairaalaan. Silloin aika varattaisiin suoraan yksityisen lääkärikeskuksen tai sairaalan ajanvarauksesta.

- Minä kuitenkin ajan vahvasti nimenomaan sairaalan omien lääkärien ja oman henkilökunnan yksityisvastaanottomahdollisuutta. Tämä on osa kamppailua työvoimasta: haluaisin luoda mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet meidän sairaalalääkäreillemme ja tämä voisi olla siinä yksi lisähoukutin. Yksityisvastaanotto-oikeus olisi heille privilegioitu mahdollisuus, Lindén sanoo.

Hän kertoo käyneensä asiasta tähän mennessä vain hyvin epävirallisia keskusteluja sairaanhoitopiirin päättäjien ja muutamien Tyksin lääkäriryhmien kanssa. Lindénin mukaan lääkärien intoa laimentaa kysymys kela-korvauksista.

- Olen kuitenkin vakavasti miettinyt mahdollisuutta viedä tätä eteenpäin, hän sanoo.

MALLI VAATISI RAJAUKSIA

Myös Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa on keskusteltu mallista, jossa Kysin omat lääkärit pitäisivät yksityisvastaanottoa sairaalan tiloissa virka-ajan jälkeen.

- Tällä hetkellä tiloja ei ole vuokrattu yksityissektorin käyttöön, mutta asiasta on käyty alustavasti keskusteluja myös meidän jäsenkuntiemme edustajien, eli sairaanhoitopiirin hallituksen ja valtuuston kanssa. Näitä keskusteluja on käyty ohi pöytäkirjojen tai tulevaisuuden strategioita pohdittaessa - ei päätöksentekomielessä. Olemme miettineet, minkälaiseen toimintaan tiloja voitaisiin vuokrata. Periaatteellista estettä asialle ei ole, mutta se vaatisi tiettyjä rajauksia, kertoo Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Matti Pulkkinen.

Kysin johtoryhmässä on pidetty tärkeänä yksityisvastaanottotoiminnan rajaamista polikliiniseen toimintaan ja toimintaan, josta potilaat eivät siirry vuodeosastolle.

- Ajatuksena on, ettei osastolla olisi sekaisin yksityisiä ja julkisia potilaita.

Kysissä kiinnostus malliin johtuu nimenomaan halusta varmistaa lääkärien pysyminen julkisessa terveydenhuollossa. Tilojen ja laitteiden mahdollisesta vuokrauksesta saaduilla tuloilla ei ole Pulkkisen mukaan mitään merkitystä kuntayhtymän talouden kannalta.

Kysillä on kokemusta yksityisen sairaalan toiminnasta seiniensä sisäpuolella. Nykyisen Sairaala Cordian edeltäjä toimi Kysissä viikonloppuisin lyhyen aikaa 1980-luvun loppupuolella.

ERILLINEN LIIKETOIMINTA- YKSIKKÖ?

Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa pyrkimys tehostaa tilojen käyttöä hakee hiukan eri suuntaa.

- Meillä on hyvin varhaisessa suunnitteluasteessa olemassa erilaisia laskelmia, miten tilojen käyttöastetta voitaisiin parantaa. Nämä ajatukset saattavat johtaa lähempään tarkasteluun sen osalta, että pyrkisimme tarjoamaan mahdollisuuden ihan erillisen liiketoimintayksikön syntymiselle tai toiminnalle näissä tiloissa silloin, kun julkinen sektori ei tiloja tarvi, eli lähinnä iltaisin ja viikonloppuisin. Tämäntapaisia suunnitelmia on viritelty, sanoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Pentti Silvola ja korostaa kyseessä olevan erittäin alustava pohdinta.

Tiloja voitaisiin tarjota yksityissektorin nykyisille yrityksille tai "mahdollisesti uudelle perustettavalle toiminnalle".

- Tekemätöntä työtä on runsaasti ja julkinen sektori tarvitsee tulevaisuudessa myös yksityisliiketoimintapartnereita, jotka voivat syntyä joko nykyisistä tai uusista yhteenliittymistä. Oulun yliopistollisen sairaalan osalta tilanne on tässä suhteessa vielä avoin, Silvola sanoo.

Toiminnan malli saattaisi hänen mukaansa pitkälle noudatella Tampereen Coxan mallia.

Tekonivelsairaala Coxan omistus jakautuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin, saksalaisen Wittgensteiner Kliniken AG:n, Tampereen kaupungin, Invalidisäätiön sairaala Ortonin sekä muutaman muun kaupungin ja sairaanhoitopiirin kesken.

Oysissa toiminta koskisi pelkästään kirurgista toimintaa.

Onko asiasta neuvoteltu yksityissektorin kanssa?

- Mitään varsinaisia neuvotteluja ei ole käyty, mutta yhteydenottoja on ollut ja alustavia keskusteluja.

- Uskon, että syksyyn mennessä vaihtoehdot ovat selkeämmät ja näemme, toteutammeko niistä mitään.

Silvola sanoo pitävänsä erittäin tärkeänä, että valtiovalta ryhtyisi valmistelemaan kela-korvauskäytännön muuttamista julkisten tilojen osalta.

HUS MIETTI COXA-MALLIA VANHALLE KIRRALLE

Myös Husissa on pohdittu mahdollisuutta perustaa Coxa-mallinen sairaala.

- Viime talvena mietittiin ihan vakavasti, olisiko Helsingin alueelle mahdollista perustaa Coxa-mallinen sairaala. Siinä vaiheessa neuvottelut eivät johtaneet mihinkään konkreettiseen, mutta osittain näitä keskusteluja ollaan jatkamassa, sanoo Husin johtajaylilääkäri Jaakko Karvonen.

Sairaalaa harkittiin perustettavaksi Husin Kirurgiseen sairaalaan.

Karvosen mukaan neuvottelut yksityissektorin kanssa käytiin tuolloin perusteellisesti läpi, mutta niiden ei siinä vaiheessa todettu tarjoavan sellaista hyötyä, että nykyistä organisaatiota olisi kannattanut muuttaa.

- Uskon, että muutaman vuoden aikavälillä Husissakin tulee jotain tämäntyyppistä tapahtumaan, mutta en osaa veikata, onko kyseessä lääkärien privaattivastaanotto vai osakeyhtiötyyppinen malli vai vaikkapa molemmat, Karvonen sanoo.

Kysymys on hänen mukaansa ajankohtainen myös hoitoonpääsyyn kaavailtujen aikarajojen kannalta.

- Jonkinlaisia ylimääräisiä ratkaisuja on pakko tehdä, jos "hoitotakuu" toteutuu nyt esitetyssä muodossa. Husissa on tällä hetkellä runsaasti ylimääräisiä potilaita, jotka tulevat asetusehdotuksen mukaan olemaan laittomassa tilassa vuoden kuluttua, jolloin heidät on kiireesti hoidettava. Yksi mahdollisuus siihen saattaisi olla jokin tällainen oma iltavastaanottotoiminta, toinen, että normaalia virkatyötä tehdään enemmän lisätyönä ja kolmas, että Hus, jolla olisi velvollisuus järjestää ne, ostaa palvelut yksityissektorilta.