Ylisanat eivät kuulu lääkärinpalvelujen markkinointiin
Lääkärinpalvelujen markkinointiin eivät kuulu sellaiset ilmaisut kuin johtava sairaala, paras leikkaustekniikka tai kokenein tiimi.
http://www.laakarilehti.fi/pics/Laakarit.jpg
Ylisanojen käyttö ja tuotemerkkien sekä lääkärinpalveluihin kuulumattomien tuotteiden ja palvelujen mainonta ovat tyypillisiä syitä puuttua terveyspalvelujen mainontaan. Silmälääkäriaseman ei pidä esitellä mainoksessaan silmälasimerkkejä eikä hammaslääkäriaseman keinoimplanttimerkkejä.
– Ylisanoja vakavampi ongelma on kuitenkin se, että markkinoinnilla luodaan terveyspalvelujen tarpeetonta kysyntää. Terveyspalveluja ei pidä markkinoida niin, että ihminen ryhtyy hakemaan palvelua, jota hän ei lääketieteellisesti tarvitse, sanoo Lääkärinpalvelujen markkinoinnin valvontalautakunnan sihteeri, Lääkäriliiton lakimies Kati Lehtonen.
Valvontalautakunnassa ovat edustettuina Lääkäriliiton ja Hammaslääkäriliiton lisäksi Suomen Silmälääkärit -alaosasto, Chirurgi Plastici Fenniae ja Lääkäripalveluyritysten yhdistys. Lautakunta tekee yhteistyötä myös kuluttajaviraston kanssa.
Eniten huomautuksia lääkärinpalvelujen kyseenalaisesta markkinoinnista aiheuttavat yhä esteettisen kirurgian ja silmälääkäripalvelujen mainonta.
– Näiden alojen markkinoinnin ongelmat erottuivat jo Lääkärinpalvelujen markkinoinnin valvontalautakunnan aloittaessa toimintansa. Se on luonnollista, koska siellä on suurta liiketoimintaakin, toteaa Lehtonen.
Lautakunta puuttuu kyseenalaiseen markkinointiin lähettämällä huomautuksia. Ne yleensä riittävät korjaamaan tilanteen. Vakavammat seuraamukset, joita liiton luottamusneuvosto tai hallitus voivat antaa, esimerkiksi julkiset varoitukset, ovat harvinaisia.
Hinnat ilmoitettava selvästi
Valvontalautakunta on joutunut puuttumaan myös tapaan, jolla hinnat ilmoitetaan.
– Hinnat pitäisi ilmoittaa selvästi. Kuluttajaviranomainen edellyttää, että mainoksesta näkyy palvelun kokonaishinta. Ilmoituksesta pitää myös näkyä, mitä hintaan sisältyy, Lehtonen muistuttaa.
Terveyspalveluissa ei kuitenkaan aina voida kertoa tarkkaa hintaa etukäteen. Silloin ilmoituksessa voi käyttää hintahaarukkaa tai ilmoittaa, että hinta on alkaen X euroa.
– Hintaa ei saa käyttää houkutushintana niin, ettei se lainkaan kuvasta toimenpiteestä tyypillisesti perittävää hintaa.
Valvontalautakunta on huomauttanut myös lisäetujen liittämisestä palvelujen markkinointiin. Esimerkiksi maksuväline, etukortti ja niistä kertyvät hyvitykset eivät saa olla hallitsevassa asemassa terveyspalveluja markkinoitaessa eivätkä erityinen houkutin palvelujen käytölle.
Kosmetiikkabisnes hämärtää rajoja
Joskus lääkärinpalveluja koskevissa ilmoituksissa markkinoidaan hoitomuotoja, jotka eivät ole yleisesti hyväksyttyjä eivätkä perustu tutkimukseen ja lääketieteelliseen kokemukseen.
– Jos mainoksesta ei käy selville, mistä hoidosta on kyse, pyydämme yrityksen vastaavalta lääkäriltä selvitystä, minkälaiseen lääketieteelliseen näyttöön hoito perustuu, Kati Lehtonen kertoo.
Tilannetta vaikeuttaa myös kauneus- ja kosmetiikkabisneksen jatkuvasti lisääntyvä markkinointi, jota hillitsemään lautakunta peräänkuuluttaa puoskarilakia.
– Ongelma on se, että muut kuin terveydenhuollon ammattihenkilöt alkavat toimia kuin terveydenhuollon ammattihenkilöt. Tämä hämärtää ihmisten käsitystä siitä, mikä on lääketieteellisesti tarpeellista hoitoa. Valvontalautakunta ei kuitenkaan voi puuttua sellaiseen markkinointiin.
Lue juttu kokonaisuudessaan perjantaina 19.8. ilmestyvästä Lääkärilehdestä.
Suvi Sariola
Kuva: Pixmac
