YTHS:n Kari Pylkkänen: Paniikkijarrutus

- Psykoterapiakuntoutuksessa on selkeitä ongelmia, mutta ovatko nyt esitetyt keinot niitä parhaita? pohtii Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön johtajapsykiatri Kari Pylkkänen. Hän oli asiantuntijana yhden kerran kuultavana pikaisesti pystytetyn STM:n työryhmän kokouksessa. Pylkkänen veti myös tutkimushanketta, jossa tutkittiin Kelan harkinnanvaraisen psykoterapiakuntoutuksen lääkärinlausuntojen laatua.

- STM:n työryhmän raporttia lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että hurjasti kasvaneeseen psykoterapian tarpeeseen ja kysyntään on ajauduttu vastaamaan paniikkijarrutuksella. Ei tunnu hyvältä, jos lopputulemaksi jää, että psykoterapiakuntoutuksen sisältö ratkaistaan hallinnollisilla päätöksillä vastoin laajaa asiantuntijamielipidettä , korostaa Pylkkänen. Hän arvelee myös, että päätöksenteon ilmapiiriä on haitannut Kelan saama suuri kielteinen julkisuus, kun harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahat kesällä yllättäen loppuivat. Kelaahan syytettiin julkisuudessa epäsuorasti jopa psykiatrisesti sairaiden lasten saattamisesta kuolemanvaaraan.

Pylkkäsen mukaan pahinta STM:n työryhmän uusissa linjauksissa on se, että tulevaisuudessa suomalaiset saavat kuntoutusta sen mukaan, mihin heillä on varaa. Raaka jako hyvä- ja huono-osaisiin mielenterveyspotilaisiin on alkanut.

- Osa potilaista tarvitsisi kokemuksemme mukaan ehdottomasti kahden-kolmen vuoden psykoterapiaa, jossa ainakin jonkun jakson tulisi toteutua kolme kertaa viikossa. Osalle riittäisi nyt ehdotettu kahden vuoden terapiajakso, jossa tavataan kerran, kaksi viikossa. Mutta tämän hoitotarpeen pitää perustua lääketieteelliseen arvioon, ei hallinnolliseen päätökseen! painottaa Kari Pylkkänen. Hän korostaa, ettei kyse saa olla oppiriidoista lyhyt- ja pitkäkestoisen terapian kannattajien välillä. Molemmista on hyvät kliiniset tutkimusnäytöt; ne toimivat oikeilla potilailla. Olisi tärkeää, että tähän asti hyvin ja tasa-arvoisesti toiminut kuntoutusmalli voitaisiin turvata myös korkean kysynnän oloissa.

- Nythän on vaarassa käydä siten, että jos potilaalle ei yksi kerta viikossa riitä, eikä Kela suostu korvaamaan toista kertaa, potilas joutuu maksaman toisen hoitokerran itse. Jos tarve olisi jossain vaiheessa kolmeen viikkokertaan, se menisi omasta pussista. YTHS on jo nyt korvannut potilailleen kela-korvauksen ulkopuolelle jääneitä jääneitä hoitokertoja.

- Erityisesti tämä tulee kouraisemaan meidän asiakkaitamme, pienituloisia opiskelijoita. Kuitenkin heidän hoitamisensa opiskelu- ja työkykyisiksi olisi yhteiskunnan kannalta erittäin kannattavaa, Kari Pylkkänen sanoo.