- Lääkärilehti
- Ajassa
-
Sukupuolidysforian hoitoon on kansainvälinen suositus LT Heidi Wikström kirjoittaa Lääkärilehden verkkosivulla (1), että sukupuolidysforian hoidossa tarvitaan malttia ja että lääkärin työssä on toimittava vastuullisesti, tutkimustietoon ja asiantuntijoiden näkemyksiin nojaten. Olemme Setan ylläpitämässä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa samaa mieltä ja mielestämme World professional association for transgender health -järjestön (WPATH) Hyvän hoidon suositus -oppaan (2) soveltaminen Suomessa on juuri tätä.
-
Saattohoidossa tarvitaan yhteistyötä Terhokodin eläkkeelle jäänyt ylilääkäri Juha Hänninen totesi keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 32/2019 (1), että saattohoidon alennustila on häpeä. Hänninen ei kirjoittanut mielipidettä Terhokodin nimissä, eikä se edusta Terhokodin käsitystä saattohoidosta Suomessa.
-
Opioidien käytöstä keskusteltava edelleen Kela on lähettänyt oksikodonia tai fentanyyliä muuhun kuin syöpäkipuun määränneille lääkäreille henkilökohtaisen kirjeen. Sama teksti julkaistiin stilisoituna Lääkärilehdessä 23/2019 (1). Pyysin Kelalta myös paimenkirjeen luettavaksi, koska opioidilääkkeiden merkitys on tärkeä ja "oikea" käyttö altis monille mielipiteille.
-
Ylipainon kimppuun kurittamatta Vastaavan päätoimittajan Pekka Nykäsen pääkirjoitus Ylipainon kimppuun (1) Lääkärilehdessä 22/2019 on hieno avaus. Terveydenhuollon potilaista suurin osa on ylipainoisia, ja lihavuuden aiheuttamat sairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa tavattomasti. Meitä lääkäreitä edustava liitto voi osaltaan vaikuttaa siihen, että maassamme tosissaan ryhdytään ehkäisemään ylipainoa.
-
Haittaveroista realistisesti Päätoimittaja Pekka Nykänen kirjoitti Lääkärilehdessä 22/2019, kuinka tärkeää kansanterveyden kannalta on käydä ylipainon kimppuun (1). Tarvittavat toimenpiteet erityisesti ravintoasioissa vaativat, kuten kaikessa kasvatuksessa, sekä keppiä että porkkanaa. Porkkanaa eli valistusta ja ohjausta ei saa unohtaa.
-
Eutanasian kieltäminen on vastuun välttelyä Kuolinavun ja eutanasian suhde nousi otsikkoihin Ruotsissa sen jälkeen, kun 87-vuotias vanhus sai murhasyytteen viillettyään kuolemaa toivoneen 85-vuotiaan puolisonsa ranteet. 87-vuotias viilsi omatkin ranteensa, mutta jäi henkiin. Tapauksessa syyttäjä näkee, että motiivina ollut kuolintoive on rangaistusta lieventävä tekijä.
-
Sairauden tärkeintä piirrettä ei tuotu esille Lääkärilehdessä 18/2019 julkaistussa lasten ja nuorten kroonista väsymysoireyhtymää käsittelevässä katsausartikkelissa (1) ei nostettu esille sairauden tärkeintä piirrettä, silmiinpistävää vähäisen rasituksen aiheuttamaa huonovointisuutta ja suorituskyvyn laskua (PEM-oire). Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosia ei tulisi asettaa ilman tätä oiretta.
-
Erikoistumisuudistus turhauttaa osan hakijoista Erikoistumiskoulutuksen uudistuksella tavoiteltiin valintakriteereihin läpinäkyvyyttä ja ilmoittautumisperusteiseen järjestelmään muutosta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että uudistus on tehty vain joidenkin alojen ehdolla, eikä se palvele ainakaan yleislääketiedettä.
-
Ovatko kokeneet emeritusprofessorit HUS:n ongelmajätettä? Kliinisen alan professorin toimenkuvaan kuuluu yliopistosairaalan sivuvirka. Siten moni professori pitää tutkimuksen ja opetuksen lisäksi kliinistä potilasvastaanottoa esim. konsultaatiopoliklinikalla, toimii leikkaussalissa ja osallistuu tarvittaessa sairaalapäivystykseen.
-
Perinnöllisissä melanoomissa on eroja Kollegat Kankuri-Tammilehto, Vihinen ja Schleutker ovat laatineet syövän perinnöllisyydestä kerrassaan erinomaisen katsauksen (1), joka julkaistiin osana Lääkärilehden 14/2019 perinnöllisyysteemaa. Haluaisimme täsmentää katsausta siltä osin kuin kirjoittajat – kuten lähes poikkeuksetta tapahtuu – puhuvat yleisesti melanoomasta mainitsematta, että he tarkoittavat ihon (ja limakalvojen) melanoomia.
-
Keskustelu on tärkeää tiedon määrän kasvaessa Käsittelimme katsausartikkelissa (1) syöpägenetiikan merkitystä potilaan ja sukulaisten ennusteen parantamiseksi ja syöpäriskin vähentämiseksi. Suureen syöpäriskiin liittyvät geenit tunnetaan nykyään varsin hyvin, mutta keskisuuren riskin geenejä koskeva tieto muuttuu alati. HUS:n gastrokirurgien kommentti (2) koskee artikkelimme viittausta tiettyihin Lynchin oireyhtymään yhdistettyihin geeneihin (MSH6 ja PMS2) liitetystä keskisuuresta rintasyöpäriskistä (3). Ansiokkaassa kommentissa viitataan Suomessa tehtyyn pitkäaikaisseurantatutkimukseen, jossa ei ollut näyttöä lisääntyneestä rintasyöpäriskistä (4).
-
Terveyskeskuslääkäri tarvitsee turvaa LL Johanna Salmio perää Vaikuttaja-palstalla Lääkärilehdessä 10/2019 (1) aiheellisesti hoitotakuuta perusterveydenhuoltoon. Lääkäriliitto on tutkimuksissaan saanut terveyskeskuslääkäreiden keskeiseksi tyytymättömyyden syyksi toistuvasti oman työn hallinnan puutteen. Samassa yhteydessä on todettu, että terveyskeskuksessa työtyytymättömyys on muita työpaikkoja suurempaa (2).
Etusivulla juuri nyt
Ajassa
Lääkäriliitto aloittaa yt-neuvottelut
Neuvotteluilla tavoitellaan puolen miljoonan euron säästöjä.
Ajassa
Etäkuntoutus antaa vaihtoehdon
Kelan hanke paljasti, että etäkuntoutus voi antaa yhtä hyvät tulokset kuin perinteinen kuntoutus.
Pääkirjoitus
Lääkäreille mahdollisuus tutkimustyöhön
Erityisen ongelmallinen vaihe tutkijan uralla on väitöskirjan jälkeinen aika, kirjoittaa Hannu Halila.
Ajassa
Eteisvärinän tunnistus kuluttajan taskuun
Kuopiolaisen Heart2Save-startupin ja Suunnon kehittämä tuote mahdollistaa muun muassa eteisvärinän tunnistamisen kotioloissa.
Kolumni
Veljen vartijana
Kollegoja hoitavat lääkärit kantavat suurta vastuuta, kirjoittaa Päivi Hietanen.
Keskustelua
Lääkkeiden saatavuushäiriöt pian paremmin näkyvillä
Tieto lääkkeiden saatavuudesta tulee vuoden vaihteessa osaksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkehakupalvelua.