Lääkärilehti

Mikä verenpainelukema on todellinen? Yleislääketieteen professori Päivi Korhosen ansiokas, ajankohtainen ja kriittinen tiedepääkirjoitus Lääkärilehdessä 9/2018 (1) herätti minut miettimään, että joku mättää. Pitääkö oikeasti paikkansa, että tässä maailman onnellisimmassa maassa on liki puoli miljoonaa lääkittyä verenpainepotilasta ja ehkä vielä lähes sama määrä hoitoa tarvitsevia? Pääkirjoittajan tavoin kauhistuttaa ajatus siitä, että yhdysvaltalaissuosituksia (verenpainetaudin uusi raja-arvo 130/80 mmHg) alettaisiin noudattaa meilläkin. Verenpainelääkkeiden kustannukset olivat vuonna 2016 noin 89 miljoonaa euroa beetasalpaajia tähän mukaan laskematta (2).

Heikki Vapaatalo

Keskustelua ‐ 20.4.2018 ‐ 16/2018 ‐ Kommentteja |

Miten suhtautua uskomusdiagnooseihin? Harri Hemilä nosti Lääkärilehdessä 9/2018 Keskustelua-palstalla tärkeän kysymyksen esille pohtiessaan, miten uskomushoidon käsite määritellään (1) Lääkäriliiton julkaisemassa suosituksessa (2). Hän myös otti kantaa uskomushoito-termiin. Liiton terveyspoliittinen asiantuntija Mervi Kattelus vastasi samassa yhteydessä todeten, että suosituksen tarkoituksena on haastaa lääkäreitä välttämään sellaisia hoitomuotoja, joilla edes teoriassa ei voisi olla lääketieteellistä vaikutusta (3).

Tamara Tuuminen

Keskustelua ‐ 13.4.2018 ‐ 15/2018 ‐ Kommentteja |

Toiminnallinen häiriö ei ole uskomusdiagnoosi Lääketieteellisen mikrobiologian dosentti Tamara Tuuminen kommentoi (1) Lääkärilehdessä käytävää uskomushoito-termiin liittyvää keskustelua (2,3). Hän laajensi keskustelua diagnostiikkaan ja arvioi, että nykyisin käytettävä toiminnallisen häiriön diagnoosi on uskomusdiagnoosi, koska sitä käytettäessä "diagnoosi ja oireiden tulkinta nojaa uskomuksiin eikä näyttöön perustuvaan lääketieteeseen". Tuuminen on kuitenkin ymmärtänyt toiminnallisen häiriön käsitteen väärin ja samaistaa sen virheellisesti psykiatrisiin somatisaatiodiagnooseihin, kuten konversiohäiriöön.

Risto Vataja

Keskustelua ‐ 13.4.2018 ‐ 15/2018 ‐ Kommentteja |

Tulevaisuuden geenitesti on dynaaminen On iloista, että haastattelu (1) käynnisti keskustelun – kiitos kollegoille kynään tarttumisesta (2). "Riski" on vaikea käsite, kuten kaikki toteamme. Riskiajatteluun perustuva väestöseulonta sitävastoin perustuu selkeisiin tavoitteisiin: testin on oltava riittävän sensitiivinen ja spesifinen, jottei väärien tulosten jatkoselvittelystä tule suuria kustannuksia; on oltava harmittomia keinoja puuttua riskiin; ja keinojen on oltava tehokkaampia kohdennettuina kuin koko väestöön suunnattuina.

Juha Kere

Keskustelua ‐ 13.4.2018 ‐ 15/2018 ‐ Kommentteja |

Vanhuudenheikkous on suomeksi vanhuudenheikkous Vanhuuteen liittyy usein toimintojen hidastuminen, fyysisen aktiivisuuden väheneminen, voimien heikkeneminen ja uupumistaipumus. Itsenäinen pärjääminen huononee ja avun tarve lisääntyy. Englanninkielisessä kirjallisuudessa ilmiötä kuvataan sanalla "frailty".

Matti Reinikainen

Keskustelua ‐ 13.4.2018 ‐ 15/2018 ‐ Kommentteja |

Jätetäänkö sitten myös verenpaine mittaamatta? Professori Juha Keren haastattelussa Lääkärilehdessä 10/2018 (1) käsiteltiin genomitutkimuksen kasvavia soveltamismahdollisuuksia. Kuten lähes kaikkiin lääketieteen uudenlaisiin lähestymistapoihin, genomitutkimuksenkin sovelluksiin liittyy ylimitoitettuja odotuksia ja liioiteltuja uhkakuvia. Toisin kuin Kere haastattelussa toteaa, genomitiedon rutiinikäytöllä muiden tekijöiden rinnalla kansantautien ehkäisyssä tulee olemaan asemansa väestön terveyden edistämisessä.

Samuli Ripatti, Helena Kääriäinen, Markus Perola, Veikko Salomaa, Elisabeth Widén

Keskustelua ‐ 13.4.2018 ‐ 15/2018 ‐ Kommentteja |

Potilas parani ja diagnoosi jäi vahvistamatta Kiitän Tapani Salmea Ilman ajanvarausta -palstan artikkeliani (1) koskevista huomioista ja tarkentavista kommenteista (2). Kyseessä oli potilastapaus, jossa potilasta tutkiessa löydökset olivat ristiriitaiset.

Marjo Ajosenpää

Keskustelua ‐ 6.4.2018 ‐ 14/2018 ‐ Kommentteja |

Meralgia paraesthetica aiheuttaa vain sensorisia oireita Ilman ajanvarausta -palstalla Lääkärilehdessä 9/2018 esitellään iäkkään rouvan äkisti alkanut reiden kiputila (1), jota tutkittiin ja suljettiin pois tavallisimpia aiheuttajia. Lopuksi päädyttin meralgia paraesthetica -etiologiaan. Meralgia paraesthetica -diagnoosi sisältää reiden lateraalisen tuntohermon (Nervus cutaneus femoris lateralis) paikallisen vaurion, ns. lokaalin neuropatian. Tämän oireita ja diagnostiikkaa on kuvattu tarkkaan useissa suomalaisissa käsikirjoissa (2,3).

Tapani Salmi

Keskustelua ‐ 6.4.2018 ‐ 14/2018 ‐ Kommentteja |

Lääkärikunnan yhtenäisyys kukistaa kiusaajat Kiitän kollega Lauri Kivikoskea vastineesta (1) 8.3. julkaistuun verkkokommenttiini (2). Palautteen saaminen ohjaa tarkastelemaan omia näkökulmia kriittisesti.

Pauliina Paananen

Keskustelua ‐ 6.4.2018 ‐ 14/2018 ‐ Kommentteja |

Kiusaamisongelmaa on ratkottava avoimesti Yle julkaisi 6.3. haastattelututkimuksen nuorten lääkäreiden kokemasta työpaikkakiusaamisesta. Uutinen sai runsaasti mediahuomiota. Lääkäriliitto reagoi nopeasti ilmoittamalla, että epäasiallista kohtelua lähdetään kitkemään yhdessä. Lääkärilehden verkkosivulla erikoistuva lääkäri Pauliina Paananen käsitteli kommenttikirjoituksessaan (1) tutkimusta ja siitä syntynyttä keskustelua kriittisesti. Hän kirjoitti pitävänsä tutkimukseen osallistumista suorastaan epäkollegiaalisena ja arveli, että asian kommentoiminen anonyymisti julkisuudessa ei tuo ongelmaan helpotusta. Lisäksi Paananen totesi, että "Huonoa käytöstä lääkärikunnassa on aina ollut, ja tulee olemaan. Se on valitettavaa."

Lauri Kivikoski

Keskustelua ‐ 6.4.2018 ‐ 14/2018 ‐ Kommentteja |

Silmäsairauksien eriytyminen haittaa tiedonkulkua Dosentti Jukka Mäenpään ja emeritusprofessori Olavi Pelkosen katsausartikkeli paikallisesta timololi-hoidosta Lääkärilehdessä 7/2018 (1) on ansiokas muistutus paikallishoidon aiheuttamista potentiaalisista systeemihaitoista. Timololia käytetään glaukoomalääkkeissä laajalti ja silmälääkärien käytännön kokemus sekä tutkimusnäyttö on, että eniten systeemisia haittoja paikallistipoista koituu juuri timololista sekä α₂-agonisti brimonidiinista (2). Suhteessa timololin käyttömääriin haittoja havaitaan silmälääkärin vastaanotolla kuitenkin suhteellisen harvoin. Tämä voi johtua siitä, että jos haittavaikutukset tulevat hiipien, eikä potilas osaa yhdistää niitä uuteen lääkitykseen, asia voi tulla esille vasta myöhemmin yleislääkärin vastaanotolla. Tällöin ongelman selvittely voi olla haastavaa.

Marko Määttä

Keskustelua ‐ 23.3.2018 ‐ 12-13/2018 ‐ Kommentteja |

Käytännön kommentit arvokkaita Kiitämme dosentti Marko Määttää miellyttävistä kommenteista katsaukseemme (SLL 7/2018). Hän antoi silmälääkärinä arvokkaita käytännön kommentteja sekä timololi- että myös brimonidiinihoidosta.

Jukka Mäenpää, Olavi Pelkonen

Keskustelua ‐ 23.3.2018 ‐ 12-13/2018 ‐ Kommentteja |

Kerro potilasjärjestöistä aivan kaikille potilaille Kollega Tom Pettersson muistutti hienosti potilasjärjestöjen asemasta harvinaissairaiden tukiverkostossa haastattelussa Lääkärilehdessä 6/2018 (1). Täydennykseksi haluan muistuttaa kaikkia myös yleisten kansansairauksien, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien, diabeteksen tai keuhkosairauksien potilasjärjestöistä.

Anna-Mari Hekkala

Keskustelua ‐ 23.3.2018 ‐ 12-13/2018 ‐ Kommentteja |

Lääkekorvaukset edistämään kotisaattohoitoa Lääkärilehdessä 4/2018 uutisoitiin, että korvattavia morfiinitabletteja ei ole nyt Suomessa (1). Tilanne on harmittava ja toistuu säännöllisin väliajoin. Usein me saattohoitopotilaita hoitavat lääkärit saamme kuulla asiasta potilailta, kun he haluavat vaihtaa kipulääkkeen sellaiseen, jolla on korvattavuus.

Eero Vuorinen

Keskustelua ‐ 16.3.2018 ‐ 11/2018 ‐ Kommentteja |

Entä jos puhuisimme poikkeavasta hoidosta? Dosentti Harri Hemilä ja Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Mervi Kattelus pohtivat Lääkärilehdessä 9/2018 termin uskomushoito määrittelyä (1,2). Ja sitä, tulisiko termiä käyttää lainkaan.

Peter Wahlberg

Keskustelua ‐ 16.3.2018 ‐ 11/2018 ‐ Kommentteja |

Kritiikkiä on siedettävä, nöyryyttämistä ei Yleisradio uutisoi 6.3. nuoriin lääkäreihin kohdistuvasta laajaksi arvelemastaan työpaikkakiusaamisesta. Uutinen pohjautui vain kymmenen nuoren lääkärin haastatteluihin.

Hannu Savolainen

Keskustelua ‐ 16.3.2018 ‐ 11/2018 ‐ Kommentteja |

Tieto ei vielä liiku riittävästi Kustannusten kannalta on aivan sama, syntyykö sote nyt vai tulevaisuudessa, sillä jos tietoa ei saada liikkumaan nykyistä paremmin, kalliiksi tulee joka tapauksessa. Maakuntien ja valinnanvapauden määrän sijaan olisi syytä olla huolissaan siitä, miten kaikki eri toimijoilla oleva tieto saadaan järkevästi yhteiseen käyttöön.

Eeva Ketola

Keskustelua ‐ 16.3.2018 ‐ 11/2018 ‐ Kommentteja |

Vain Puumala-virus aiheuttaa myyräkuumetta Lääkärilehdessä 5/2018 kollegat Mari-Johanna Riipi ja Matti Nuutinen muistuttavat tubulaarisen proteinurian merkityksestä munuaistautien diagnostiikassa (1). Haluamme kommentoida katsauksen myyräkuumetta käsittelevää kohtaa, jossa todetaan että hantaviruksen aiheuttaman myyräkuumeen hankalia taudinkuvia aiheuttavat Hantaan- ja Dobrava-virukset ja lievempää taudinkuvaa Puumala-virus.

Jukka Mustonen, Antti Vaheri

Keskustelua ‐ 9.3.2018 ‐ 10/2018 ‐ Kommentteja |

Inhaloitavasta kortikoidista apua astmapotilaiden varusmiespalvelukseen Lääkärilehden astmaa käsitelleessä teemanumerossa 6/2018 kollegat Teija Dunder, Anna Pelkonen ja Terttu Harju kirjoittivat nuoruusiän astmapotilaan erityishaasteista ja ottivat ansiokkaasti esille astmapotilaan ongelmat asevelvollisuuden suorittamisessa (1).

Jaakko Kivisaari

Keskustelua ‐ 9.3.2018 ‐ 10/2018 ‐ Kommentteja |

Valmiudet astman omahoitoon ratkaisevat Kiitos kollega Jaakko Kivisaarelle kommentista (1) artikkeliin, jonka kirjoitin yhdessä Anna Pelkosen ja Terttu Harjun kanssa (2). Huomio on tärkeä.

Teija Dunder

Keskustelua ‐ 9.3.2018 ‐ 10/2018 ‐ Kommentteja |

Ajas­sa

Ajassa