- Lääkärilehti
- Ajassa
-
Palkankorotukset prosentteina vai euroina? Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni toteaa pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 38/2019 (1), että lääkärin palkkakehitys uran edetessä on turvattava ja että kokeneiden ja motivoituneiden lääkäreiden pitäminen julkisessa terveydenhoidossa on kaikkien etu. Se on nimenomaan myös erikoistuvien lääkäreiden etu. Kuka heitä opettaa, jos suuri osa kokeneista lääkäreistä lähtee yksityispuolelle?
-
Parhaiten potilaan terveyttä suojellaan tutkitun tiedon pohjalta Työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen kirjoitti Lääkärilehdessä 35/2019 kosteusvaurioiden terveysvaikutuksista (1). Asia on tärkeä ja siihen on puututtu Suomessa poikkeuksellisen voimakkaasti (2). Suomessa on tiukka työ- ja terveydensuojelulainsäädäntö, joka antaa mahdollisuudet ehkäistä ympäristöömme liittyviä pieniäkin riskejä. Lainsäädäntöä tukevat monet kansalliset ohjeet, kuten Käypä hoito -suositus, lähtevätkin siitä, että kosteusvauriot tulee pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan (3).
-
Potilaan terveyttä on suojeltava kaikissa tapauksissa Potilaiden ääntä ei kuulla kosteusvaurioita selviteltäessä. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomissa 26.5.2019 julkaistusta homesairauksia käsitelleestä artikkelista, jossa haastateltu asiantuntija toteaa, ettei mikrobitoksiineista ole tullut potilaille myrkytysoireita (1).
-
Sukupuolidysforian hoitoon on kansainvälinen suositus LT Heidi Wikström kirjoittaa Lääkärilehden verkkosivulla (1), että sukupuolidysforian hoidossa tarvitaan malttia ja että lääkärin työssä on toimittava vastuullisesti, tutkimustietoon ja asiantuntijoiden näkemyksiin nojaten. Olemme Setan ylläpitämässä Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksessa samaa mieltä ja mielestämme World professional association for transgender health -järjestön (WPATH) Hyvän hoidon suositus -oppaan (2) soveltaminen Suomessa on juuri tätä.
-
Saattohoidossa tarvitaan yhteistyötä Terhokodin eläkkeelle jäänyt ylilääkäri Juha Hänninen totesi keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 32/2019 (1), että saattohoidon alennustila on häpeä. Hänninen ei kirjoittanut mielipidettä Terhokodin nimissä, eikä se edusta Terhokodin käsitystä saattohoidosta Suomessa.
-
Opioidien käytöstä keskusteltava edelleen Kela on lähettänyt oksikodonia tai fentanyyliä muuhun kuin syöpäkipuun määränneille lääkäreille henkilökohtaisen kirjeen. Sama teksti julkaistiin stilisoituna Lääkärilehdessä 23/2019 (1). Pyysin Kelalta myös paimenkirjeen luettavaksi, koska opioidilääkkeiden merkitys on tärkeä ja "oikea" käyttö altis monille mielipiteille.
-
Ylipainon kimppuun kurittamatta Vastaavan päätoimittajan Pekka Nykäsen pääkirjoitus Ylipainon kimppuun (1) Lääkärilehdessä 22/2019 on hieno avaus. Terveydenhuollon potilaista suurin osa on ylipainoisia, ja lihavuuden aiheuttamat sairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa tavattomasti. Meitä lääkäreitä edustava liitto voi osaltaan vaikuttaa siihen, että maassamme tosissaan ryhdytään ehkäisemään ylipainoa.
-
Haittaveroista realistisesti Päätoimittaja Pekka Nykänen kirjoitti Lääkärilehdessä 22/2019, kuinka tärkeää kansanterveyden kannalta on käydä ylipainon kimppuun (1). Tarvittavat toimenpiteet erityisesti ravintoasioissa vaativat, kuten kaikessa kasvatuksessa, sekä keppiä että porkkanaa. Porkkanaa eli valistusta ja ohjausta ei saa unohtaa.
-
Eutanasian kieltäminen on vastuun välttelyä Kuolinavun ja eutanasian suhde nousi otsikkoihin Ruotsissa sen jälkeen, kun 87-vuotias vanhus sai murhasyytteen viillettyään kuolemaa toivoneen 85-vuotiaan puolisonsa ranteet. 87-vuotias viilsi omatkin ranteensa, mutta jäi henkiin. Tapauksessa syyttäjä näkee, että motiivina ollut kuolintoive on rangaistusta lieventävä tekijä.
-
Sairauden tärkeintä piirrettä ei tuotu esille Lääkärilehdessä 18/2019 julkaistussa lasten ja nuorten kroonista väsymysoireyhtymää käsittelevässä katsausartikkelissa (1) ei nostettu esille sairauden tärkeintä piirrettä, silmiinpistävää vähäisen rasituksen aiheuttamaa huonovointisuutta ja suorituskyvyn laskua (PEM-oire). Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosia ei tulisi asettaa ilman tätä oiretta.
-
Erikoistumisuudistus turhauttaa osan hakijoista Erikoistumiskoulutuksen uudistuksella tavoiteltiin valintakriteereihin läpinäkyvyyttä ja ilmoittautumisperusteiseen järjestelmään muutosta. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että uudistus on tehty vain joidenkin alojen ehdolla, eikä se palvele ainakaan yleislääketiedettä.
Etusivulla juuri nyt
Liitossa
Työpaikat ja työajat muutoksessa
Jos virkapohjia vähennetään, kiire painaa päälle ja asioihin ei pystytä paneutumaan syvällisesti, kirjoittaa Kristiina Aalto.
Tieteessä
Lasten vaikeiden munuaissairauksien ennuste on parantunut
Aikuistuville potilaille on tärkeää laatia seurantasuunnitelma.
Ajassa
Keisarileikkausten vaikutukset lasten terveyteen luultua vähäisempiä
Tutkimuksessa seurattiin suunnittelemattomalla sektiolla syntyneiden lasten terveystietoja varhaislapsuudesta aina teini-ikään saakka.
Liitossa
Missä menee terveen ja sairaan raja?
Tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä listasi Terveysfoorumissa ylidiagnostiikan syitä: potilaan huoli, lääkärin huoli potilaasta, vaikeus sietää epävarmuutta, vanhentuneet käytännöt, teknologian kehitys, ansaintalogiikka.
Ajassa
Terveyskylään tuli ammattilaisten portaali
– Sisältöä on mietitty kansallisesti muiden yliopistosairaaloiden kanssa, neurologian erikoislääkäri Laura Mäkitie kertoo.