Lääkärilehti

Keuhkosyövän hoitoa on kehitettävä Tuoreessa keuhkosyöpää sairastaneiden potilaiden eloonjäämislukujen vertailussa Suomi sijoittui muihin Pohjoismaihin verrattuna viimeiseksi – ensimmäistä kertaa (1). Muissa maissa keuhkosyövän eloonjäämisluvut ovat parantuneet, mutta Suomessa vain hyvin vähän tai ei ollenkaan. Tähän tulee reagoida viipymättä.

Antti Jekunen

Keskustelua ‐ 15.6.2018 ‐ 24-31/2018 ‐ Kommentteja |

Psykoterapiaa, lääkettä vai molempia masennustilaan? Psykiatrian professori Erkki Isometsä käsitteli katsausartikkelissa Lääkärilehdessä 36/2017 masennuslääkkeiden hyötyjä ja haittoja depression hoidossa (1), jossa SSRI-lääkkeet ovat saavuttaneet valta-aseman. Isometsä esitti Hieronymuksen ym. artikkeliin (2) viitaten, että SSRI-lääkkeiden heikko teho Hamiltonin depressioasteikolla mitaten liittyisi siihen, että asteikko mittaa samoja oireita, jotka voivat olla myös SSRI-lääkkeiden haittavaikutuksia, kuten heikentynyt libido, vatsaoireet ja painonlasku.

Johan Spoov

Keskustelua ‐ 15.6.2018 ‐ 24-31/2018 ‐ Kommentteja |

Akuuttia sisämedisiinaa tarvitaan Sisätautien asema päivystyksessä askarruttaa edelleen. Sen sijaan että sisätautiosaajat suljetaan yhteispäivystysten ulkopuolelle, tulisi sisätautien asemaa vahvistaa ja kehittää.

Johanna Kuusisto, Katri Kaukinen, Risto Kaaja

Keskustelua ‐ 15.6.2018 ‐ 24-31/2018 ‐ Kommentteja |

Vanhuksen hermovauriokipua on hoidettava tehokkaasti Kela lähetti kohdennetun lääkemääräyspalautteen tänä vuonna niille lääkäreille, jotka ovat määränneet yli 75-vuotiaille potilaille pregabaliinia tai trisyklisiä masennuslääkkeitä. Aihetta käsiteltiin Lääkeinfo-palstalla Lääkärilehdessä 21/2018 (1).

Eija Kalso, Tuomas O. Lilius, Tarja Heiskanen, Katri Hamunen

Keskustelua ‐ 8.6.2018 ‐ 23/2018 ‐ Kommentteja |

Missä on hoitava lääkäri? Terhokodin lääkäri Juha Hänninen analysoi Näkökulma-palstalla Lääkärilehdessä 20/2018 taitavasti kolmen potilaan tilannetta eutanasian näkökulmasta. Jokin minussa kuitenkin suorastaan huutaa vastaan tuota käsittelytapaa. Puuttuu asian kannalta olennainen muuttuja, hoitosuhde.

Antti Linkola

Keskustelua ‐ 8.6.2018 ‐ 23/2018 ‐ Kommentteja |

Vielä iäkkäiden neuropaattisen kivun hoidosta Professori Kalso ja kollegat ovat täysin oikeassa tuodessaan esille vanhuksien neuropaattisen kivun hoidon haasteet (1). Optimaalista kivun hoitoa ei ole, vaan vanhuspotilaan kokonaistilanne tulee hahmottaa ja tarvittaessa valita hoito yksilöllisesti harkiten eikä orjallisesti noudattaa mitään suosituslistaa. On selvää, että erikoissairaanhoidon kipuyksiköissä erityistilanteet ovat arkipäivää. Onneksi useimmiten potilaille löytyy se heitä auttava hoito.

Kaisu Pitkälä, Anneli Lauhio, Leena K. Saastamoinen, Sari Helminen, Ilona Autti-Rämö

Keskustelua ‐ 8.6.2018 ‐ 23/2018 ‐ Kommentteja |

Tehdään Kalasatamasta yhdessä hyvä työpaikka Dosentti Päivi Hietanen totesi Näkökulma-palstalla Lääkärilehdessä 19/2018, että Helsinkiin avatun uuden Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen tilat ja uudet toimintamallit eivät hänen saamansa palautteen perusteella tue lääkärin työtä (1).

Leena Turpeinen, Lars Rosengren

Keskustelua ‐ 1.6.2018 ‐ 22/2018 ‐ Kommentteja |

Lääkinnällisten laitteiden turvallisuus parantunut oleellisesti Ajassa-sivuilla Lääkärilehdessä 21/2018 uutisoitiin siitä, miten huonot lääkinnälliset laitteet voivat päästä markkinoille Euroopassa (1). Uutinen perustui toimittaja Deborah Cohenin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa pitämään esitykseen. Sen mukaan valeyrityksen edustajiksi tekeytyneet British Medical Journalin ja The Daily Telegraphin toimittajat onnistuivat saamaan hyväksynnän keksitylle ja ominaisuuksiltaan markkinoilta poisvedettyä tuotetta vastaavalle lonkan tekonivelelle.

Seppo Vahasalo

Keskustelua ‐ 1.6.2018 ‐ 22/2018 ‐ Kommentteja |

Omat nimet kirjoissa Suuri ja arvokas työ on tehty. Lääkärikunnan 22. matrikkeli on valmis ja julkistettu. Kiitos ja ylistys kuuluvat koko matrikkelitoimikunnalle ja erityisesti päätoimittaja Noora Ritamäelle. Painavassa matrikkelikirjassa on elämänkulkutietoja 26 631 lääkäristä. Tiedot ovat nyt hyvässä tallessa aakkosjärjestyksessä. Nimiä on sata kertaa enemmän kuin ensimmäisessä matrikkelissa vuodelta 1889. Siinä on lääkärikunnan koko kuva.

Risto Pelkonen

Keskustelua ‐ 1.6.2018 ‐ 22/2018 ‐ Kommentteja |

Häpäisykulttuurin kierre on katkaistava Anneli Larmo pohtii, mikä saa kohtelemaan nuorempia kollegoita huonosti.

Anneli Larmo

Keskustelua ‐ 25.5.2018 ‐ 21/2018 ‐ Kommentteja |

Yhteistyö laboratorioiden kanssa vähentää virhetulkintoja Lääkärilehdessä 14/2018 uutisoitiin biotiinivalmisteiden mahdollisesta vaikutuksesta laboratoriotuloksiin (1). Kuten uutisessa kerrottiin, Valvira on informoinut kliinistä diagnostiikka tekeviä laboratorioita. Potilasnäytteitä analysoivissa laboratorioissa Suomessa on käytössä yksilölliset laatujärjestelmät, joiden tavoitteena on seurata analytiikkaa häiritseviä tekijöitä ja reagoida niihin tarvittaessa.

Anna Linko-Parvinen

Keskustelua ‐ 18.5.2018 ‐ 20/2018 ‐ Kommentteja |

Pleuranesteen syy voi olla myös puhjennut ruokatorvi Olli-Pekka Seppälä ja Heli Ylä-Outinen esittivät Lääkärilehdessä 16/2018 mielenkiintoisen ja varsin kattavan katsauksen pleuranesteen tutkimisesta (1).

Kalle Salo

Keskustelua ‐ 18.5.2018 ‐ 20/2018 ‐ Kommentteja |

Millenniaali laittaa arvot elannon edelle Lääkärilehti 15/2018 (1) uutisoi Oulun terveyskeskusten lääkäritilanteen kärjistymisestä. Miten tämä on mahdollista maailmassa, jossa kaupungistuminen on megatrendi ja kaupungissa, jossa joka kevät pyöräytetään työmarkkinoille joukko uusia perusterveydenhuollon tekijöitä?

Marika Kandell

Keskustelua ‐ 18.5.2018 ‐ 20/2018 ‐ Kommentteja |

Opioidien ongelmakäyttö lisääntyy Vahvojen opioiden käyttö muun kuin syöpäkivun hoidossa on lisääntynyt Suomessa huolestuttavasti.

Eero Vuorinen

Keskustelua ‐ 4.5.2018 ‐ 18/2018 ‐ Kommentteja |

Askelmerkkejä osaamisen seurantaan Maiju Welling ja kumppanit nostivat Kantapään kautta -palstalla Lääkärilehdessä 14/2018 esiin (1) tärkeitä näkökulmia lääkärien osaamisen seurannasta. Esille nostettiin työnantajan vastuu sekä osaamisen osoittaminen erilaisin testein ns. resertifikaatioprosessin kautta.

Antti Roine

Keskustelua ‐ 27.4.2018 ‐ 17/2018 ‐ Kommentteja |

Geenitieto on salassapidettävää terveydentilatietoa Professori Aarno Palotie kollegoineen käsittelee Näkökulma-palstalla Lääkärilehdessä 15/2018 geenitiedon erityisasemaa (1), jota heidän mielestään tulisi purkaa. Olemme tästä eri mieltä.

Lasse Lehtonen, Heikki Saxén

Keskustelua ‐ 27.4.2018 ‐ 17/2018 ‐ Kommentteja |

Ammatillisen kehittymisen seurantaan on jo välineet Maiju Welling ym. toivat Kantapään kautta -palstalla Lääkärilehdessä 14/2018 erinomaisesti esiin sen, miten osaaminen, potilasturvallisuus ja hoidon laatu ovat yhteydessä toisiinsa (1). Haluamme muistuttaa, että lääkärikunta on ollut aktiivinen tässä ja Pro Medico on edistänyt osaamisperustaisuutta jo kymmenen vuotta (2).

Kristiina Patja, Juha Pekka Turunen

Keskustelua ‐ 27.4.2018 ‐ 17/2018 ‐ Kommentteja |

Mikä verenpainelukema on todellinen? Yleislääketieteen professori Päivi Korhosen ansiokas, ajankohtainen ja kriittinen tiedepääkirjoitus Lääkärilehdessä 9/2018 (1) herätti minut miettimään, että joku mättää. Pitääkö oikeasti paikkansa, että tässä maailman onnellisimmassa maassa on liki puoli miljoonaa lääkittyä verenpainepotilasta ja ehkä vielä lähes sama määrä hoitoa tarvitsevia? Pääkirjoittajan tavoin kauhistuttaa ajatus siitä, että yhdysvaltalaissuosituksia (verenpainetaudin uusi raja-arvo 130/80 mmHg) alettaisiin noudattaa meilläkin. Verenpainelääkkeiden kustannukset olivat vuonna 2016 noin 89 miljoonaa euroa beetasalpaajia tähän mukaan laskematta (2).

Heikki Vapaatalo

Keskustelua ‐ 20.4.2018 ‐ 16/2018 ‐ Kommentteja |

Miten suhtautua uskomusdiagnooseihin? Harri Hemilä nosti Lääkärilehdessä 9/2018 Keskustelua-palstalla tärkeän kysymyksen esille pohtiessaan, miten uskomushoidon käsite määritellään (1) Lääkäriliiton julkaisemassa suosituksessa (2). Hän myös otti kantaa uskomushoito-termiin. Liiton terveyspoliittinen asiantuntija Mervi Kattelus vastasi samassa yhteydessä todeten, että suosituksen tarkoituksena on haastaa lääkäreitä välttämään sellaisia hoitomuotoja, joilla edes teoriassa ei voisi olla lääketieteellistä vaikutusta (3).

Tamara Tuuminen

Keskustelua ‐ 13.4.2018 ‐ 15/2018 ‐ Kommentteja |

Toiminnallinen häiriö ei ole uskomusdiagnoosi Lääketieteellisen mikrobiologian dosentti Tamara Tuuminen kommentoi (1) Lääkärilehdessä käytävää uskomushoito-termiin liittyvää keskustelua (2,3). Hän laajensi keskustelua diagnostiikkaan ja arvioi, että nykyisin käytettävä toiminnallisen häiriön diagnoosi on uskomusdiagnoosi, koska sitä käytettäessä "diagnoosi ja oireiden tulkinta nojaa uskomuksiin eikä näyttöön perustuvaan lääketieteeseen". Tuuminen on kuitenkin ymmärtänyt toiminnallisen häiriön käsitteen väärin ja samaistaa sen virheellisesti psykiatrisiin somatisaatiodiagnooseihin, kuten konversiohäiriöön.

Risto Vataja

Keskustelua ‐ 13.4.2018 ‐ 15/2018 ‐ Kommentteja |

Ajas­sa

Etusivulla juuri nyt

Ajassa