Ajassa

Tiivistä

Yhteiskuntatason priorisoinnille on tarvetta Ilona Autti-Rämö ym. käsittelivät Lääkärilehden 50–52/2018 tiedepääkirjoituksessa priorisointia (1). Terveydenhuoltoon käytetään Suomessa vuosittain noin 20 miljardia euroa. On perusteltua kysyä, onko summa oikea huomioiden kaikki muut mahdolliset käyttökohteet yhteiskunnassa?

Eero Raittio, Lauri Raittio

Keskustelua ‐ 18.1.2019 ‐ 3/2019 ‐ Kommentteja |
Epäilyksen kautta diagnoosiin – kuvantamismenetelmästä riippumatta Kiitämme Routilaa ym. mielenkiinnosta (1) artikkeliamme (2) kohtaan. Keskustelu aiheen ympärillä lisää tietoisuutta pitkän kaulalihaksen kalkkiutuvasta jännetulehduksesta akuutin kaulakivun aiheuttajana.

Jussi Virtanen, Pekka Tamminen, Saara Markkanen, Jari Hakomäki, Rami Taulu

Keskustelua ‐ 11.1.2019 ‐ 1-2/2019 ‐ Kommentteja |
Magneettikuva osoittaa kalkkiutumat Kiitämme tamperelaisia kollegoita pitkän kaulalihaksen kalkkiutuvaa jännetulehdusta koskevasta tapausselostuksesta Lääkärilehdessä 37/2018 (1). Yhdymme näkemykseen taudin luultavasta alidiagnosoitumisesta – etenkin, kun vuotuiseksi ilmaantuvuudeksi on arvioitu peräti 0,5 tapausta 100 000 henkilöä kohden (2).

Johannes Routila, Joonas Toivonen, Jari Karhu, Jami Rekola

Keskustelua ‐ 11.1.2019 ‐ 1-2/2019 ‐ Kommentteja |
Pitkäaikaiselle bentsodiatsepiinilääkitykselle on paikkansa Psykiatri Matti O. Huttunen palasi Keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 45/2018 lääkäreiden bentsodiatsepiinikielteisyyteen (1). Neurologi Markku Partinen vastasi Huttusen huoleen painottaen bentsodiatsepiinien väärinkäytön mahdollisuutta (2). Oletan, että Huttusen huoli liittyy psykiatrisiin pitkäaikaispotilaisiin, joille saatetaan määrätä myös bentsodiatsepiineja. Noin 40-vuotisen urani aikana myös minulle on kertynyt potilaita, jotka ovat käyttäneet bentsodiatsepiineja pitkään. Kerron tässä hoidon vaikutuksista muutamaan potilaaseen.

Raimo K. R. Salokangas

Keskustelua ‐ 11.1.2019 ‐ 1-2/2019 ‐ Kommentteja |
Muutaman lääkärin katiska on tehokas yksikkö Professori emeritus Martti Kekomäki kritisoi Vaikuttaja-palstalla Lääkärilehdessä 50–52/2018 valinnanvapauskokeiluja vahvasti, osin erheellisin perustein (1). Kekomäki jatkaa kirjoituksessaan sitä sote-keskustelun perinnettä, missä ei tehdä minkäänlaista eroa yleislääkäritoiminnan ja sairaaloiden välillä.

Juho Nummenmaa

Keskustelua ‐ 11.1.2019 ‐ 1-2/2019 ‐ Kommentteja |

Bentsodiatsepiinien määräämisessä pitää noudattaa varovaisuutta Professori Matti Huttunen otti kantaa bentsodiatsepiinien määräämisen käytäntöihin Keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 45/2018 (1).

Mauri Aalto

Keskustelua ‐ 11.1.2019 ‐ 1-2/2019 ‐ Kommentteja |
Olen hyväksynyt jaksamiseni rajallisuuden Kiitos Lääkärilehdessä 50–52/2018 julkaistusta Työssä-artikkelista Lääkäripotilas – mahdoton yhtälö? (1). Erään apulaislääkärin kertomus työssäselviytymisestä psykiatrisesta sairaudesta huolimatta oli lohdullista luettavaa.

Särkynyt Lääkäri

Keskustelua ‐ 11.1.2019 ‐ 1-2/2019 ‐ Kommentteja |
Terapiaa ei riitä kaikille tarvitseville Professori, psykiatri Matti Huttunen kirjoitti Lääkärilehdessä 45/2018 Keskustelua-palstalla bentsodiatsepiinien hyödyistä (1) ja professori, neurologi Markku Partinen jatkoi keskustelua numerossa 48/2018 (2) todeten, ettei bentsodiatsepiinien pitkäkestoisen käytön hyödyistä ole olemassa kunnon tutkimusnäyttöä.

Sirkka-Liisa Karhi

Keskustelua ‐ 14.12.2018 ‐ 50-52/2018 ‐ Kommentteja |
Koptereita on tarkasteltava osana päivystysjärjestelmää Päätoimittaja Pekka Nykänen käsitteli Lääkärilehden 49/2018 pääkirjoituksessa lääkärihelikopteritoiminnan tulevaisuudennäkymiä (1).

Tom Silfvast

Keskustelua ‐ 14.12.2018 ‐ 50-52/2018 ‐ Kommentteja |
Bentsodiatsepiineille on vaihtoehtoja Bentsodiatsepiinien pitkäkestoisen käytön hyödyistä ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoidossa ei ole olemassa laadukkaisiin tutkimuksiin perustuvaa näyttöä, haitoista sen sijaan on, kirjoittaa Markku Partinen.

Markku Partinen

Keskustelua ‐ 30.11.2018 ‐ 48/2018 ‐ Kommentteja |
Moniammatillinen kotiutuslista on jo käytössä Lääkäriliiton piiriylilääkäri Seija Vento toivoi Vaikuttaja-palstalla Lääkärilehdessä 44/2018, että leikkaussalien tarkistuslistaa vastaten tarkistuslista olisi käytössä myös potilaan kotiutustilanteissa (1). Vento perusteli tätä potilasturvallisuudella sekä hoidon jatkuvuuden parantamisella.

Anne Kuusisto, Minna Heino, Anne Joensuu, Minna Nevalainen, Terhi Pakkanen, Paula Ranne, Juha Puustinen

Keskustelua ‐ 23.11.2018 ‐ 47/2018 ‐ Kommentteja |
Geriatrisia oireyhtymiä voi lykätä, mutta tuskin estää Ystäväni Timo Strandberg, arvostettu geriatrian asiantuntija, arvelee Lääkärilehdessä 44/2018 (1), että valtimosairauksien riskitekijöitä alentamalla voidaan estää geriatriset oireyhtymät, sellaiset kuten hauraus-raihnaisuus-oireyhtymä, muistisairaudet, kaatumiset ja osteoporoottiset murtumat, krooninen kipu ja inkontinenssi.

Marja Jylhä

Keskustelua ‐ 23.11.2018 ‐ 47/2018 ‐ Kommentteja |
Omalääkäri on hoidon jatkuvuuden tae Omalääkärivaihe on pitkällä terveyskeskusurallani ollut mielekkäin ja tehokkain tapa tehdä työtä. Kun potilaan oppii tuntemaan, muutoksen tämän voinnissa huomaa. Toivonkin Lääkäriliiton nykyistä voimakkaammin puoltavan kannanotoissaan hoidon jatkuvuuden tärkeyttä. Sillä on merkitystä niin kustannusten, hoidon laadun, potilastyytyväisyyden kuin lääkärien ja hoitajien jaksamisen ja työn mielekkyyden kannalta.

Airi Suikkanen

Keskustelua ‐ 16.11.2018 ‐ 46/2018 ‐ Kommentteja |
Bentsodiatsepiinikielteisyydelle ei ole perusteita Lääkäreiden keskuuteen on levinnyt kieltolakia muistuttava asenne bentsodiatsepiinien käyttöä kohtaan. Jotkut pitävät bentsodiatsepiineja käyttäviä potilaita jopa narkomaaneina ja niitä kirjoittavia lääkäreitä selkärangattomina. Näyttöön perustuvan lääketieteen aikoina on hämmentävää, että tämä noitavaino on levinnyt ilman tutkimusnäyttöä (1,2).

Matti O. Huttunen

Keskustelua ‐ 9.11.2018 ‐ 45/2018 ‐ Kommentteja |
Sittenkin geriatri ikäihmisen hoidon koordinaattoriksi sairaalaan? Iäkkäiden tarpeisiin suunnatuista terveyspalveluista on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua (1–3). Tämä on tarpeen, sillä geriatrisen osaamisen tarve kasvaa niin perusterveydenhuollossa kun erikoissairaanhoidossa.

Helka Hosia, Hanna Kerminen, Susanna Rapo-Pylkkö, Hanna-Maria Roitto

Keskustelua ‐ 12.10.2018 ‐ 41/2018 ‐ Kommentteja |
Tavoitteena yksi yhtenäinen HTA-arviointi Lääkärilehti julkaisi numerossa 36/2018 Suomen yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärien suosituksen kalliiden sairaalalääkkeiden käyttöönotosta (1). Suositus on tärkeä keskustelunavaus tilanteessa, jossa sairaalalääkkeiden arviointimenettely on varsin hajanainen ja vaikeasti ennakoitava. Uusien lääkkeiden nopea käyttöönotto on sekä terveydenhuollon että potilaan etu, mutta uuden lääkkeen suositusta voi joutua odottamaan jopa yli puolitoista vuotta.

Sirpa Rinta, Laura Labart

Keskustelua ‐ 5.10.2018 ‐ 40/2018 ‐ Kommentteja |
Priorisointityöryhmälle olisi taas tarvetta Lääkäriliiton hallituksen jäsen Joonas Rautavaara kirjoitti viisaasti Vaikuttaja-palstalla Lääkärilehdessä 33/2018 (1) pakosta priorisoida. Samaa aihetta käsiteltiin lähes neljännesvuosisata sitten, kun Stakes julkaisi terveydenhuollon priorisointiryhmän raportin Arvoista valintoihin (Stakes Raportteja 161) vuonna 1994 .

Ulla-Kaija Lammi

Keskustelua ‐ 14.9.2018 ‐ 37/2018 ‐ Kommentteja |
Klotsapiinin reseptikäytäntö haittaa hoitoa – Olisi perusteltua huolehtia siitä, että järjestelmä takaa klotsapiinin käyttäjälle varman ja joustavan lääkehoidon. Sen sijaan nyt skitsofreniapotilaalta edellytetään absoluuttisen virheettömiä suorituksia ja hoitojärjestelmä toimii miten sattuu, kirjoittaa Jyrki Joensuu.

Jyrki Joensuu

Keskustelua ‐ 7.9.2018 ‐ 36/2018 ‐ Kommentteja |
Akuuttilääketiede on mahdollisuus myös sisätautilääkärille Suomen Sisätautilääkärien Yhdistyksen edustajat kirjoittavat Keskustelua-palstalla Lääkärilehdessä 24–31/2018, että akuuttia sisätautiosaamista tarvitaan tulevaisuudessakin, ja että ohjenuorana tulisi olla "oikea potilas oikealle lääkärille mahdollisimman nopeasti" (1). Näistä näkemyksistä on helppo olla samaa mieltä.

Kimmo Suojanen, Janne Alakare, Kirsi Kemp, Ville Salmensuu

Keskustelua ‐ 24.8.2018 ‐ 34/2018 ‐ Kommentteja |
Lääkekorvausjärjestelmän uudistamisella on kiire Lääkehoidon yksilöllistyminen ja harvinaissairaudet tulisi huomioida lääkekorvausjärjestelmässä nykyistä paremmin. Uudistuksella on kiire; käytännössä mitään sairautta ei enää hoideta samoin periaattein kuin sairausvakuutuslain tultua voimaan.

Miia Turpeinen

Keskustelua ‐ 17.8.2018 ‐ 33/2018 ‐ Kommentteja |

Etusivulla juuri nyt

Kolumni

Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

3/2019

Ajassa

Kohututkijaa voi odottaa kuolemantuomio

Ihmisalkion geenien muuntelijaa syytetään lahjonnasta ja tiedemaailman sääntöjen rikkomisesta.

19.1.2019

Kolumni

Puhu suomea!

– Sivistys piilee jossain muualla kuin lääkärilatinan katveessa, kirjoittaa Reetta Huttunen.

3/2019

Ajassa

Taas uusi tuhkarokkotapaus Suomessa

Jatkotartunnat ovat hyvin epätodennäköisiä.

18.1.2019

Ajassa

Lobbaa meitä, lääkäri

Neljä kunnallispoliitikkoa kertoo, miksi he toivovat lääkäreiltä nykyistä enemmän yhteydenottoja. Yksi heistä on Nelli Nurminen.

3/2019

Tieteessä

Vanhemman psyykeongelma altistaa kiintymyssuhdehäiriölle

Erityisesti alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä äidin masennus ovat yhteydessä lapsen häiriöön.

18.1.2019

Tieteessä

Paluu psykiatriseen sairaalahoitoon vaihtelee alueittain

Kymenlaaksossa palasi vuoden kuluessa 28 prosenttia, Länsi-Pohjassa 53 prosenttia.

18.1.2019

Liitossa

Johanna Suur-Uski teki voittajaposterin

Johanna Suur-Uski on selvittänyt rintasyöpään liittyvien sairauspoissaolojen sosioekonomisia eroja.

3/2019

Ajas­sa

Etusivulla juuri nyt

Ajassa