Lääkärilehti

Lääkärilehti
Ajassa

Tiivistä sisältöä

Luokittelun avulla parempia digipalveluja Käyttäjien tarpeisiin eivät vaikuta yksistään oireet tai diagnoosit, vaan myös terveyshuolet, muutosvalmius ja oma kyvykkyys toteuttaa tarvittavia toimia, kirjoittavat Kristiina Patja, Pilvikki Absetz ja Marja Harjumaa.

Kristiina Patja, Pilvikki Absetz, Marja Harjumaa

Näkökulma ‐ 26.4.2019 ‐ 17/2019 ‐ Kommentteja
Keskittämisen kipukohdista eteenpäin Erikoissairaanhoidon keskittämisen kipukohtien taustalla on henkilöstön saatavuuteen, koulutukseen ja päivystysvalmiuteen sekä aluepolitiikkaan liittyviä argumentteja, todetaan tuoreessa raportissa.

Minna Kaila, Reijo Haapiainen, Timo Keistinen, Eva Salomaa

Näkökulma ‐ 12.4.2019 ‐ 15-16/2019 ‐ Kommentteja
Laki raskaudenkeskeytyksestä tarvitsee päivitystä On tärkeää tunnistaa tilanteet, joita sosiaali- tai terveydenhuolto voi helpottaa, toteavat kirjoittajat.

Oskari Heikinheimo, Mika Gissler, Satu Suhonen

Näkökulma ‐ 5.4.2019 ‐ 14/2019 ‐ Kommentteja
Virheiden hyvä käsittely auttaa sietämään epävarmuutta Virhe alkaa usein jo paljon ennen potilasvahinkoa, kirjoittaa Sara Launio.

Sara Launio

Näkökulma ‐ 22.3.2019 ‐ 12/2019 ‐ Kommentteja
Sote on mahdollinen ilman maakuntiakin Tavoiteltaviin uusiin maakuntiin ei voi olettaa syntyvän sellaista viisautta tai säästöpotentiaalia, mitä ei jo voitaisi saavuttaa nykyisissä yksiköissä, kirjoittaa Eero Hirvensalo.

Eero Hirvensalo

Näkökulma ‐ 15.3.2019 ‐ 11/2019 ‐ Kommentteja

Hospitalistista apua viestinnän koordinointiin? Lääkärin viestintä konkretisoi hoidon usein monimutkaisen kokonaisuuden potilaalle. Voisiko hospitalisti tukea potilaan ja hänen läheistensä osallistumista hoitokeskusteluun ja varmistaa hoitosuunnitelman ymmärtämistä?

Teija Lukkari, Maija Gerlander

Näkökulma ‐ 22.2.2019 ‐ 8/2019 ‐ Kommentteja
IBD-hoitajasta hyötyä tulehduksellisten suolistosairauksien hoidossa Suolistosairauksien hoitoon koulutetun sairaanhoitajan tulisi olla kiinteä osa moniammatillista tiimiä, joka vastaa tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD) sairastavien potilaiden hoidosta. Toistaiseksi tämä on tilanne vain joka toisessa näitä potilaita hoitavista keskuksista.

Pauliina Molander, Kaija-Leena Kolho

Näkökulma ‐ 8.2.2019 ‐ 6/2019 ‐ Kommentteja
Hajuaistia voi kuntouttaa Hajuaistin toiminta on pitkään ollut epäselvää ja hajuaistin häiriön tutkimusmahdollisuudet ja hoitokeinot rajalliset. Hajuaistin häiriöt ovatkin olleet alidiagnosoituja.

Seija Vento

Näkökulma ‐ 25.1.2019 ‐ 4/2019 ‐ Kommentteja
Lääke vaikuttaa myös ympäristöön Lääkettä määrättäessä olennaisinta on valita oikea lääke oikeaan indikaatioon potilasturvallisuus huomioiden. Jos yhtä tehokkaita ja turvallisia vaihtoehtoja on useita, ympäristövaikutus voisi olla päätöksenteon yksi osatekijä.

Outi Lapatto-Reiniluoto, Anneli Törrönen, Mari Heinonen

Näkökulma ‐ 18.1.2019 ‐ 3/2019 ‐ Kommentteja
EU-päätöslauselma hämmentää Lymen borrelioosin hoitoa Euroopan parlamentin olisi pitänyt konsultoida infektiolääkäreitä ennen borrelioosin diagnostiikkaa ja hoitoa käsittelevän päätöslauselman antamista, kritisoivat infektiolääkärit.

Jarmo Oksi, Jukka Hytönen, Asko Järvinen, Mari Kanerva, Marika Nordberg, Dag Nyman, Matti Viljanen, Peter Wahlberg

Näkökulma ‐ 14.12.2018 ‐ 50-52/2018 ‐ Kommentteja
Onko lasten harvinaislääkehoitojen hinnalle ylärajaa? Hyvinvointivaltiot ovat kypsymättömiä keskustelemaan hoidon rajoista ja priorisoinnista, kirjoittavat asiantuntijat Näkökulma-palstalla.

Vesa Kiviniemi, Piia Rannanheimo, Heikki Lukkarinen

Näkökulma ‐ 7.12.2018 ‐ 49/2018 ‐ Kommentteja
Yksityisyydensuoja voi olla pian menetetty – Käynnissä on kunnianhimoinen yritys tehdä Suomesta eräänlainen genomitiedon suurtuottaja, kirjoittaa Juha Kere.

Juha Kere

Näkökulma ‐ 23.11.2018 ‐ 47/2018 ‐ Kommentteja
Mihin kävely riittää? Yleisiä ongelmia voidaan vähentää vain laajasti käytettävillä, vaikuttavilla keinoilla. Hippokrateen väitettä ”Kävely on ihmisen paras lääke” tukee vahva näyttö. Siksi kävely riittää moneksi ja monille, erityisesti liikuntaa eniten tarvitseville ja siitä eniten hyötyville.

Ilkka Vuori

Näkökulma ‐ 9.11.2018 ‐ 45/2018 ‐ Kommentteja
Potilasta pitää hoitaa asiakaslähtöisesti, asiakasta ei Perusteettomat lupaukset asiakkuudesta siirtävät terveydenhuollon päämäärän potilaan terveydestä palveluiden myyntiin, kirjoittaa Samuli Saarni.

Samuli Saarni

Näkökulma ‐ 2.11.2018 ‐ 44/2018 ‐ Kommentteja
Aika ennen antibiootteja – ja niiden jälkeen Näkyvissä ei ole mitään sellaista keksintöä, joka korvaisi nykyisin laajassa käytössä olevat mikrobilääkkeet. Resistenssiongelmat kaatuvat viime kädessä lastemme ja lastenlastemme päälle.

Pentti Huovinen

Näkökulma ‐ 26.10.2018 ‐ 43/2018 ‐ Kommentteja
Pitkäaikaissairaiden lasten vanhemmat tarvitsevat tukea Lapsella todettu pitkäaikaissairaus muuttaa perheen arkea. Vanhemmuuteen liittyviä haasteita on kuitenkin tutkittu yllättävän vähän. Oikein mietitty verkkopalvelu saattaisi olla toimiva ensireitti tuen piiriin.

Kaija-Leena Kolho, Kaija Puura

Näkökulma ‐ 5.10.2018 ‐ 40/2018 ‐ Kommentteja
Tutkimuksen uudet mahdollisuudet on huomioitava biopankkilaissa Tosielämän tiedon hyödyntäminen on luonut Suomeen uudentyyppisen ja kansainvälisesti kiinnostavan tutkimusekosysteemin. Tarjolla olevien mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii yritysmaailman tarpeiden huomioimista biopankkilakia uudistettaessa.

Werneri Tuompo, Päivikki Hemmilä, Jaana Ahlamaa, Maija Wolf

Näkökulma ‐ 14.9.2018 ‐ 37/2018 ‐ Kommentteja
Kalliiden lääkkeiden käyttöönotosta suositus Yliopistopiirien johtajaylilääkärit kirjoittavat, millaiset pelisäännöt uusien lääkkeiden käyttöönottoon on sovittu.

Petri Bono, Kari-Matti Hiltunen, Juha Korpelainen, Mikko Pietilä, Esko Vanninen

Näkökulma ‐ 7.9.2018 ‐ 36/2018 ‐ Kommentteja
Iäkkäiden kuntoutus ei toteudu Terveydenhuollosta puuttuu kattavasti, tasalaatuisesti ja systemaattisesti toimiva iäkkäiden kuntoutusjärjestelmä. Lisäksi lain velvoitteet kohdistuvat vain yli 75-vuotiaisiin, jolloin ollaan prevention kannalta jo myöhässä.

Marja Äijö, Päivi Tikkanen, Eija Lönnroos

Näkökulma ‐ 24.8.2018 ‐ 34/2018 ‐ Kommentteja
Tulevaisuus rakentuu koulutuksen kautta Jos koulutus jatkossakin jää sote-uudistuksessa katveeseen, laadukkaan perusterveydenhuollon ylläpitäminen muuttuu mahdottomaksi. Työvoiman kouluttaminen pitää nähdä investointina eikä lyhytnäköisesti pelkkänä menoeränä.

Minna Kaila, Jyri Moilanen

Näkökulma ‐ 10.8.2018 ‐ 32/2018 ‐ Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Liitossa

Kollegiaalisuuden monta puolta esillä Turussa

– On hyvä, että myös kollegiaalisuuden niin sanottu kääntöpuoli tuli esille keskustelussa, sanoo Tiina Laiterä.

Ajassa

Robotiikan käyttö yleistyy hitaasti

Robotiikkaa ei hyödynnetä tarpeeksi terveydenhuollossa, Cristina Andersson sanoo.

Ajassa

Tuotantotalouden professori jakaisi sote-rahoituksen osiin

Hallituksen ehdotus olisi Paul Lillrankin mukaan johtanut tehottomuuksiin.

Ajassa

Synnytystapa vaikuttaa virtsankarkailun riskiin

Pihtisynnytykset lisäävät merkittävästi virtsan ponnistuskarkailun riskiä verrattuna imukuppisynnytykseen.

Ajassa

Tavallista laajempi VRE-esiintymä Kainuussa

Vuodeosastojen toimintaa on jouduttu rajoittamaan VRE-esiintymän vuoksi.

Tieteessä

Alaraajavaltimotauti tulee osata tunnistaa

Alaraajaverenkierron tutkiminen ja oikea reagoiminen löydöksiin edistävät riskiryhmän tunnistamista.