Oysin anestesiologipulan taustalla asetuksen muutos

Uusi asetus erikoislääkärin tutkinnosta kohtelee kaltoin sekä Oulun että Kuopion yliopistollista keskussairaalaa, sanoo Oysin anestesiaklinikan ylilääkäri, professori Seppo Alahuhta. Hänen mukaansa asetus on suuri osasyyllinen Oysia vaivaavaan anestesialääkäripulaan, johon ajauduttiin vuosi sitten.

Suvi Sariola

Akateemisilla aloilla työhön uppoudutaan herkästi Perhe-elämä kyllä antoisaa, mutta joutuu joustamaan

Perhe saa useasti jäädä syrjään, kun akateemisesti koulutettu suomalainen uppoutuu työhönsä. Stakesin tutkimus piirtää kuvaa korkeasti koulutetusta työntekijästä uhrautuvana ihmisenä, jonka perhe on muita suomalaisia useammin joustovara. Toisaalta työn ulkopuolinen aika on hyvin perhekeskeistä.

Ulla Järvi

Kollegan ongelmaa katsotaan yhä harvemmin sormien läpi

Terveydenhuollon henkilökunta tekee entistä useammin toisistaan ilmoituksia Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle TEO:lle. TEO:lla ei ole tämänsisältöisistä ilmoituksista tilastoja erikseen, mutta apulaisjohtaja Pirjo Pennanen vahvistaa, että esimerkiksi lääkärin toisesta lääkäristä tekemä ilmoitus ei enää ole takavuosien tapaan suuri harvinaisuus.

Liisa Koivula

Suomalaiset koulunuoret laiminlyövät hampaiden harjaamista

Tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan 51 % lukiolaisista ja 62 % peruskoulun yläasteen oppilaista ei pese hampaitaan suositusten mukaisesti kahdesti päivässä. Erityisesti pojat luistavat hampaidenpesusta. Toinen huolenaihe koululaisten suun terveyden kannalta on epäterveellisten välipalojen yleistyminen.

Lääkärijohtajien työajasta lähes puolet potilastyöhön

Lääkärijohtajat eli ylilääkärit ja johtavat lääkärit käyttävät miltei puolet työajastaan potilaan hoitoon ja tutkimuksiin sekä niihin liittyviin välittömiin paperitöihin. Lääkärijohtajat haluaisivat enemmän aikaa asioiden ja henkilöiden johtamiseen, ja he tekisivät mieluummin vähemmän potilastyötä kuin nyt.

Ulla Toikkanen

Sydäntautiriski kasvaa hyperglykemian myötä

Hyperglykemia on sydän- ja verisuonitaudin riskitekijä, vaikka diabeteksen kriteerit eivät täyttyisikään. Archives of Internal Medicinessa julkaistu 38 prospektiivisen tutkimuksen meta-analyysi osoittaa, että sydäntaudin riski on sitä suurempi, mitä korkeammat sokerirasituskokeen 2 tunnin glukoosiarvot ovat sellaisilla henkilöillä, joilla ei ole diagnosoitu diabetesta.

Marianne Jansson

Suomalaiset koulunuoret laiminlyövät hampaiden harjaamista

Nykyään 12-vuotiaista noin puolella on kariesvaurioita pysyvissä hampaissaan ja lopuistakin lähes puolet saa niitä 15 vuoden ikään mennessä. Professori Hannu Hausen Oulun yliopistosta varoittaa napostelukulttuurista, joka on päässyt soluttautumaan myös koulujen arkeen.

Lääkevaihdon ongelmista tehtiin selvitys Ruotsissa

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sähköinen tieto kulkee nyt yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä

Digitaalisten tietoprosessien tavoitteena on parantaa potilaan hoidon sujuvuutta, parantaa tietosuojaa ja edistää uusien joustavien työtapojen käyttöönottoa.

Keski-ikäiset lisänneet alkoholin käyttöään

Erityisen selvästi alkoholin käyttö on lisääntynyt 55–64-vuotiaiden keskuudessa. Sen sijaan 15–24-vuotiaiden alkoholin kulutuksessa havaittiin laskeva suuntaus

Geenihoito pidensi aivokasvainpotilaiden elinikää

Faasi II:n tutkimuksen tuloksia esiteltiin viime viikolla Tampereella European Society of Gene Therapyn (ESGT) kokouksessa. Kysin, lontoolaisen Ark Therapeutics Group:n ja A.I. Virtanen -instituutin tutkijoiden yhteistyössä tutkittiin pahanlaatuisen aivokasvaimen geenihoitoa satunnaistetussa tutkimuksessa. Siihen osallistui kaikkiaan 36 potilasta Kuopion yliopistollisen sairaalan neurokirurgian klinikasta.

Itsehoitolääkkeet kauppoihin Ruotsissakin?

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uutisseuranta liiton nettisivuilta

Uutisseuranta kattaa suurimmat suomalaiset tiedotusvälineet. Jokaisesta uutisesta tehdään tiivistelmä, joka päivitetään sivuille miltei reaaliajassa. Tiivistelmän lopussa on linkki alkuperäiseen lähteeseen ja tieto artikkelin kirjoittajasta. Palvelussa on myös arkisto, jossa voi käydä lukemassa vanhempia uutisia.

Virolaiskollegat paikkaavat Kaakonkulman lääkäripulaa

Kotkan ja Lappeenrannan seuduilla lääkäripulaa on lähdetty ratkomaan palkkaamalla virolaisia lääkäreitä. Kokemukset ovat olleet voittopuolisesti hyviä. Ainakin yksi rekrytointimatka tehtäneen vielä.

Janne Ora

Jo liki 200 laillistettua virolaislääkäriä

Virolaisten lääkäreiden työskentely Suomessa helpottui Viron Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen. EU:n yleisten periaatteiden mukaisesti myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden vapaa liikkuvuus unionin rajojen yli on mahdollista.

30 potilasta päivässä

Talous, työkokemus ja työtahti houkuttelivat Suomeen, kertovat Sammonlahden terveyskeskuksessa työskentelevät virolaislääkärit Kärt Käsk ja Kaire Vainumäe.

Reilu palkankorotus virolaislääkäreille

Virossa saatiin neuvoteltua terveydenhuollon koko maata koskeva keskitetty palkkasopimus syyskuussa. Uusi kaksivuotinen sopimus merkitsee lääkäreille noin 4,2 euron minimituntipalkkaa vuoden 2005 alusta ja liki viiden euron tuntipalkkaa vuoden 2006 alusta.

Valmiussuunnittelu ulotettava myös vakaviin epidemiatilanteisiin

Väestöön ja yhteiskunnan toimintoihin kohdistuvat biologiset uhkat ovat nousseet otsikoihin erityisesti bioterrorismin pelon myötä. Helpommin kuviteltavia uhkatilanteita ovat kuitenkin laajamittaiset luonnonepidemiat, jotka leviävät nopeasti esimerkiksi elintarviketuotannon tai juomaveden välityksellä joukkosairastumisiksi.

Marianne Jansson

Rokotusohjelman pistosmäärä vähenee

Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa annettaviin rokotteisiin tulee vuoden 2005 alusta muutoksia. Suurin muutos on siirtyminen viiden taudin yhdistelmärokotteeseen. Tämä vähentää 2 vuoden ikään mennessä annettavan pistosmäärän 12:sta 5:een. Myös rokotusten haittojen odotetaan vähenevän.

Matkailijoiden terveysneuvonta on muutakin kuin rokotuksia

Terve järki on matkailijan terveydelle tärkeä suoja. Epäilyttävien juomien ja ruokien, huumeiden, seksiseuran ja levottomuuksien välttäminen ovat terveysneuvonnassa tärkeitä ohjeita. Rokotusten osuus on loppujen lopuksi rajallinen, joskin tärkeä, totesi erikoistutkija Hanna Nohynek Kansanterveyslaitokselta Valtakunnallisilla tartuntatautipäivillä.