1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Eikö ole jo aika investoida palliatiiviseen hoitoon?
Tiede­pääkirjoitus 44/2016 vsk 71 s. 2771

Eikö ole jo aika investoida palliatiiviseen hoitoon?

Kuvituskuva 1

Reino Pöyhiä

palliatiivisen lääketieteen dosentti, Turun yliopisto

anestesiologian ja tehohoidon dosentti, Helsingin yliopisto

johtava ylilääkäri, Kaunialan sairaala

Palliatiivinen hoito kohdentuu edelleenkin ensisijaisesti syöpäpotilaisiin. Kansainvälisten tutkimusraporttien mukaan vain alle viidennes saattohoitokotien potilaista on hoidossa sydämen, keuhkojen, munuaisten tai hermoston sairauksien loppuvaiheen takia (11 West E, Pasman HR, Galesloot C ym. Hospice care in the Netherlands: who applies and who is admitted to inpatient? BMC Health Services Res 2016;16:33.,22 Hess S, Stiel S, Hofman S ym. Trends in specialized palliative care for non-cancer patients in Germany – data from the national hospice and palliative care evaluation (HOPE). Eur J Intern Med 2014;25:187–92.). Tätä vahvistavat omat kokemukseni työskenneltyäni viime vuosina saattohoidossa Ruotsissa ja Englannissa sekä monet keskustelut ulkomaisten kollegojen kanssa.

Vastikään julkaistiin yhdysvaltalainen tutkimus, jossa oli selvitetty liki 60 000 potilaan elämän loppuvaiheita (33 Wahcterman, Pilver C, Smith D ym. Quality of end-of-life care provided to patients with different serious illnesses. JAMA Intern Med 2016;176:1095–102.). Sairautensa loppuvaiheessa olevista syöpää tai dementiaa sairastaneista potilaista 74 % ohjattiin palliatiiviseen konsultaatioon, mutta muiden elinten sairauksien loppuvaiheessa tätä mahdollisuutta tarjottiin vain 43–50 %:lle potilaista. Keskimäärin kolmannes potilaista, joilla oli loppuun palaneet munuaiset, sydän tai keuhkot, kuoli teho-osastolla, levinnyttä syöpää tai dementiaa sairastaneista onneksi vain 9–13 %. Tästä laajasta amerikkalaisaineistosta selvitettiin myös 34 000 omaisen näkemystä palliatiivisen hoidon laadusta, ja se oli läheisten mielestä huonompaa muille kuin syöpä- ja dementiapotilaille. Munuaisten, sydämen tai keuhkojen vajaatoiminnan loppuvaiheen hoidossa lääkärit tekivät elvyttämättäjättämispäätöksen ja keskustelivat omaisten kanssa harvemmin kuin syöpä- tai dementiapotilaiden hoidossa.

Tarve ja tarjonta eivät kohtaa.

Tutkimus osuu sekä terveyspolitiikan että lääketieteen ytimeen. WHO:n arvion mukaan vuosittain 20 miljoona ihmistä tarvitsee hyvää palliatiivista hoitoa elämänsä loppuvaiheessa (44 Connor SR, Bermedo MCS, toim. Global atlas of palliative care at the end of life; WHO. Worldwide Palliative Care Alliance, 2014.). Muita kuin syöpäsairauksia sairastavista potilaista noin 70 %:n on arvioitu tarvitsevan palliatiivista hoitoa. Tämän joukon ohjaaminen tehohoitoon kuluttaa terveysmenoja hyödyttömästi ja aiheuttaa korvaamatonta kärsimystä. Tarve ja tarjonta eivät kohtaa.

Lue myös

Vanhoihin esteisiin ei enää kannata vedota – näitä ovat olleet hoitopäätösten ja keskustelujen vaikeudet, ennusteen arvioinnin tuska, ajatus että "palliatiivinen lääketiede ei ole oikeaa lääketiedettä", puutteelliset organisaatiot ja korkeat kustannukset. Usean sairauden ennusteen laatiminen ja hoitolinjan valinta on nykytiedon valossa mahdollista (55 Medici V, Rossaro L, Wegelin JA ym. The utility of the model for end-stage liver disease score: a reliable guide for liver transplant candidacy and, for select patients, simultaneous hospice referral. Liver Transpl 2008;14:1100–6.,66 Lamba S, Quest TE. Hospice care and the emergency department: rules, regulations, and referrals. Ann Emerg Med 2011;57:282–90.). Eri sairauksien loppuvaiheen kulkua ymmärretään (77 Amblás-Novellas J, Murray SA, Espaulella J ym. Identifying patients with advanced chronic conditions for a progressive palliative care approach: a cross-sectional study of prognostic indicators related to end-of-life trajectories. BMJ Open 2016;6:3012340.). Palliatiivisen lääketieteen asema on kansainvälisesti tunnustettu ja osaaminen laajenee myös Suomessa. Kotimaiseen erityispätevyysohjelmaan on koko ajan tulossa enemmän lääkäreitä kuin voidaan ottaa. Tutkimustyötä tehdään ja suomalainen palliatiivisen hoidon oppikirjakin on päivitetty kansainvälisten mittojen mukaiseksi.

Olisiko siis jo aika suunnata kuolinapukeskustelu palliatiivisen hoidon saatavuuden ja laadun parantamiseen? Amerikkalaiset tutkijat peräävät resursointia, ja se on avainkysymys Suomessakin. Sairaaloissa palliatiivisen hoidon konsultaatiotiimit ja vastaanotot on koettu tarpeellisiksi. Palliatiivisen lääketieteen ja hoidon perusopetus pitäisi liittää oppivaatimuksiin sekä lääkäri- että hoitajakoulutuksessa. Palliatiivisen lääketieteen kurssin tulisi kuulua kaikkiin kliinisiin erikoistumisohjelmiin. Jokaiseen tiedekuntaan pitäisi saada palliatiivisen lääketieteen professuuri. Ruotsin mallin mukainen potilasrekisteri (Palliativregistret) (88 Svenska palliativregistret. http:\palliativ.se) auttaisi varmasti palliatiivisen hoidon laadun valvonnassa ja kehittämisessä.

Kaikki nämä ovat toimia, joihin olisi aika ryhtyä nyt. Investointi palliatiiviseen hoitoon tukisi kustannustehokkuutta ja samalla auttaisi meitä kaikkia elämään ihmisarvoisesti niin pitkään kuin on suotu.

Kirjoittajat
Reino Pöyhiä
palliatiivisen lääketieteen dosentti, Turun yliopisto
anestesiologian ja tehohoidon dosentti, Helsingin yliopisto
johtava ylilääkäri, Kaunialan sairaala
Kirjallisuutta
1
West E, Pasman HR, Galesloot C ym. Hospice care in the Netherlands: who applies and who is admitted to inpatient? BMC Health Services Res 2016;16:33.
2
Hess S, Stiel S, Hofman S ym. Trends in specialized palliative care for non-cancer patients in Germany – data from the national hospice and palliative care evaluation (HOPE). Eur J Intern Med 2014;25:187–92.
3
Wahcterman, Pilver C, Smith D ym. Quality of end-of-life care provided to patients with different serious illnesses. JAMA Intern Med 2016;176:1095–102.
4
Connor SR, Bermedo MCS, toim. Global atlas of palliative care at the end of life; WHO. Worldwide Palliative Care Alliance, 2014.
5
Medici V, Rossaro L, Wegelin JA ym. The utility of the model for end-stage liver disease score: a reliable guide for liver transplant candidacy and, for select patients, simultaneous hospice referral. Liver Transpl 2008;14:1100–6.
6
Lamba S, Quest TE. Hospice care and the emergency department: rules, regulations, and referrals. Ann Emerg Med 2011;57:282–90.
7
Amblás-Novellas J, Murray SA, Espaulella J ym. Identifying patients with advanced chronic conditions for a progressive palliative care approach: a cross-sectional study of prognostic indicators related to end-of-life trajectories. BMJ Open 2016;6:3012340.
8
Svenska palliativregistret. http:\palliativ.se

Etusivulla juuri nyt

Tieteessä
Tytöillä on suurempi riski loukkaantua jalkapallossa

40 prosenttia lasten saamista vammoista oli lieviä.

Tieteessä
Oksikodoni sopii synnytyskivun lievitykseen

Avautumisvaiheen alkuvaiheessa ihonalaisesti annettu oksikodoni lievitti supistusten aikaisia kipuja tehokkaasti.

Ajassa
Työhyvinvointi jopa parani

Krooninen väsymys väheni koronakeväänä, raportoi Työterveyslaitos.

Blogi
Elokuu – paluu pienempiin bootseihin

Tuhkimon taika haihtuu ja palataan takaisin omaan arkeen, kirjoittaa Terhi Savolainen.

Kommentti
Uusi normaali: lapset kärkeen

On aika herätellä keskustelua yhteiskunnan tärkeysjärjestyksestä, kirjoittaa Silja Kosola.

Ajassa
Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.