1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Pandemia voi kestää kuukausia
Tiede­pääkirjoitus 13/2020 vsk 75 s. 791

Pandemia voi kestää kuukausia

Kuvituskuva 1

Olli Vapalahti

LT, zoonoosivirologian professori

Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Kuvituskuva 2

Ilkka Julkunen

LKT, virusopin professori

Turun yliopisto ja TYKS

   

Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusinfektion pandemiaksi 11.3.2020. Se antoi uuden viruksen aiheuttamalle taudille nimen COVID-19 (coronavirus disease 19) ja nimesi viruksen SARS-CoV-2:ksi (severe acute respiratory syndrome coronavirus 2): virus on geneettisesti lähisukua aiemman SARS-koronaviruksen kanssa. Tammi–maaliskuussa Kiinassa on ollut n. 81 000 laboratoriovarmistettua tautitapausta ja n. 3 260 kuolemaa, Euroopassa jo enemmän. Tautiin on 23.3. mennessä varmuudella sairastunut yli 340 000 ihmistä, joista n. 15 000 on kuollut. Kuolleet ovat yleensä olleet ikäihmisiä ja kuuluneet lääketieteellisiin riskiryhmiin.

Tilanne muuttuu nopeasti. Päivittäin ilmaantuu tuhansia uusia tautitapauksia etenkin suurissa Euroopan maissa. Suomessa infektioita ja vakavia sairastumisia on ollut melko vähän, mutta tilanne voi muuttua. EU-maat ovat käynnistäneet mittavat toimet infektion leviämisen estämiseksi. Suomi otti käyttöön järeän aseen, valmiuslain. Tällä tavoitellaan sairastavuushuipun loiventamista, jotta terveydenhuollon kyky hoitaa vakavasti sairastuneet säilyisi riittävänä.

On hyvä varautua pahimpaan ja siihen, että tilanne voi kestää kuukausia.

Sekä ihmisillä että eläimillä esiintyy koronaviruksia, jotka aiheuttavat hengitystieinfektioita ja gastroenteriittejä. Monet eläinten koronavirukset ovat helposti tarttuvia ja hankalia kontrolloida. Ihmisellä tunnettiin ennen viime vuodenvaihdetta neljä lieviä ylähengitystieinfektioita aiheuttavaa koronavirusta ja kaksi vakavia infektioita aiheuttavaa virusta, SARS ja MERS (Middle East respiratory syndrome -koronavirus).

Koronavirukset ovat vaipallisia, genomiltaan suurimpia tunnettuja RNA-viruksia. Niiden pintaproteiini S muodostaa viruksen pinnalle rakenteita, jotka saavat viruksen näyttämään elektronimikroskoopissa kruunulta tai auringon koronalta. Vuosina 2002–2003 maailmalla sairastui SARS-virusepidemiassa n. 8 000 ihmistä (9 % kuoli). Virus siirtyi todennäköisesti lepakoista ihmisiin eläintoreilta sivettikissan välityksellä. Epidemia saatiin sammumaan mittavilla globaaleilla kontrolli- ja karanteenitoimilla. MERS-virus tunnistettiin v. 2012. Se leviää Arabian niemimaalla dromedaareista ihmisiin. Epidemiaryvästymiä on esiintynyt erityisesti terveydenhuollon yksiköissä. Yksittäisiä tautitapauksia ja pieniä epidemiaryvästymiä on jatkuvasti. MERS-infektion on saanut n. 4 500 ihmistä, joista n. 35 % on kuollut.

SARS- ja MERS-viruksille on kehitetty lääke- ja rokoteaihioita, mutta ne ovat jääneet eläinkoeasteelle, kun epidemiat on saatu hallintaan. Kiinalaisissa hevosenkenkälepakoissa esiintyy SARS:n kaltaisia viruksia. Tällaisen viruksen aiheuttamaa epidemia- ja pandemiauhkaa on WHO:kin pitänyt mahdollisena.

Lue myös

SARS-CoV-2:n nopea ja tehokas leviäminen on ollut varmasti kaikille yllätys ja aiheuttaa globaalia huolta ja pelkoa. Diagnosoiduissa tapauksissa kokonaiskuolleisuus on ollut 4 %. Erityisen aktiivisesti testaavissa maissa kuolleisuus on ollut 0,3–1 %.

On perusteltua olettaa, että todellinen luku voi olla vielä pienempi, sillä suuri osa infektoituneista saa vain lieviä oireita. Muutkin tilastointiin liittyvät seikat ja väestön ikärakenne vaikuttavat eri maiden kuolleisuuslukuihin. On silti hyvä varautua pahimpaan ja siihen, että tilanne voi kestää kuukausia. Rajoittavin toimin pyritään hidastamaan terveydenhuollon kuormittumista ja vähentämään tapauksia. Jo tehtyjen toimien vaikuttavuus näkyy todennäköisesti 2–3 viikon viiveellä.

Mitä pienemmäksi ensimmäinen pandemia-aalto rajautuu, sen vähemmän ihmisiä kuolee ja sitä enemmän on aikaa parantaa diagnostiikan, uusien terapioiden ja lopulta rokotteen avulla keinoja viruksen nujertamiseksi. Globalisoitunut maailma on osa ongelmaa ja mahdollisti viruksen nopean leviämisen. Kansainvälinen tiedeyhteisö tarjonnee toisaalta uusia ratkaisuja taudin voittamiseksi. Tämä edellyttää rahoitus- ja tutkimuspanostusta Suomessakin.

Kirjoittajat
Olli Vapalahti
LT, zoonoosivirologian professori
Helsingin yliopisto ja HUSLAB
Ilkka Julkunen
LKT, virusopin professori
Turun yliopisto ja TYKS
Sidonnaisuudet

Olli Vapalahti: Rojaltimaksut (Reagena LTD), luentopalkkiot, matkakustannukset (Pfizer).

Ilkka Julkunen: Tutkimusyhteistyö (Janssen Vaccines & Prevention B.V., Labmaster Oy), luentopalkkio 
(Merck Oy).

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Buprenorfiinin aiheuttamien yliannostuskuolemien määrä kasvaa

Suomen huumeidenkäyttökulttuuri poikkeaa muista Pohjoismaista.

Ajassa
Puhuminen voi riittää tartuntaan

Uudet mallinnukset vahvistavat, että sairaiden eristäminen ja etätyön suosiminen ovat avainasemassa koronan torjunnassa.

Blogi
Täydennyskoulutus nousuun

Työnantajilla on nyt näytön paikka, kirjoittavat Laura ja Toni Seppälä.

Ajassa
Hydroksiklorokiini jää pois Suomen Solidarity-tutkimuksesta

WHO päättää kansainvälisen tutkimuksen hydroksiklorokiinihaarasta kesäkuun puoliväliin mennessä, kertoo Kari Tikkinen.

Tieteessä
Klorokiiniin ja hydroksiklorokiiniin liittyy koronapotilailla lisääntynyt kuoleman riski

Kummastakaan lääkkeestä ei todettu hyötyä COVID-19-taudin hoidossa.

Kommentti
Ensiaskeleet uudessa

Pidetään yhdessä huolta, että työpaikoilla perehdytyskäytännöt ovat kunnossa, kirjoittaa Timo Tuovinen.