– Kun ymmärtää tekoälyn hyödyt, sen käyttämättä jättäminen voi mielestäni tarkoittaa potilaan vahingoittamista, Mette Nissen sanoo.

– Minä höyryän nyt tästä tekoälystä. Sen mahdollisuudet vain ovat niin uskomattomia. Haluan olla mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kehittämässä tekoälyä niin, että se palvelee sekä kliinikkoa että potilasta.

Neurokirurgi Mette Nissen ei peittele innostustaan. Hän aloitti huhtikuussa työnsä sosiaali- ja terveydenhuollon tekoälyratkaisuja kehittävässä Tandem Health -yhtiössä.

Hyppy leikkaussaleista tekoälykehityksen ytimeen ei ole aivan tavanomainen urapolku lääkärille, mutta Nissenille työelämän vaiheet näyttäytyvät johdonmukaisena jatkumona.

Nissen erikoistui verisuonikirurgiaan Mikkelissä. Kuopiossa hän erikoistui neurokirurgiksi ja väitteli myöhemmin tohtoriksi. Savon vuosien aikana hän ehti osallistua muun muassa tutkimukseen, kehittämishankkeisiin, potilastietojärjestelmän käyttöönottoon ja erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmän uudistamiseen.

Kaksi vuotta sitten hän aloitti insinööriopinnot Lahden ammattikorkeakoulussa, ja suoritti neljän vuoden opinnot puolessatoista vuodessa töiden ohella.

– Moni asia on rakentanut uraani siihen suuntaan, missä nyt olen, hän pohtii.

Yhteys tekoälyn ja aivojen välillä on luonteva

Suuret kielimallit tulivat samaan aikaan, kun Nissen työskenteli koneoppimismallien kanssa.

– Ja niin kompastuin myös tekoälyn puolelle. Tajusin, miten paljon asioita pystyy hallitsemaan yhdellä kertaa, kun käytössä on tavallaan kakkosaivot, jotka auttavat monien muuttujien hallinnassa.

Neurokirurgin näkökulmasta yhteys tekoälyn ja ihmisaivojen välillä on luonteva.

– Kun mennään tarpeeksi syvälle, lopulta ihmisaivot ja tekoäly kohtaavat. On signaali, jota käsitellään, ja se tuottaa tuloksen. Pidän siitä, että asiat ovat loogisia ja että ne tuottavat tiettyjen algoritmien perusteella tietynlaista tulosta.

Nissen nostaa tekoälyn käyttöönottoon myös mielenkiintoisen eettisen ulottuvuuden.

– Lääkärinvalan vannoneena meille syötetään opiskelujen alusta lähtien sitä, että potilaalle ei saa tehdä vahinkoa. Kun ymmärtää tekoälyn hyödyt, sen käyttämättä jättäminen voi mielestäni tarkoittaa potilaan vahingoittamista. Siksi haluan olla kehittämässä softia juuri sote-puolelle.

Tietomassa mahdotonta koostaa omassa päässä

Mette Nissen näkee tekoälyn mahdollisuudet tässä vaiheessa ensisijaisesti kirjaamisessa, asiayhteyksien hakemisessa ja tietojen koostamisessa päätöksenteon tueksi.

– Mietitään vaikka tilannetta, jossa vastaanotolle tulee monisairas vanhus, jolla on pitkä hoitohistoria. Se kaikki tieto on ihan mahdoton tehtävä koostaa omassa päässä. Tekoäly pystyy myös löytämään nopeasti yhteyksiä aiempien tapahtumien ja nykyisen tilanteen välillä.

Nissen on myös sitä mieltä, että kliiniseen käyttöön tarkoitettuja tekoälytyökalujen kehittämisessä tarvitaan ehdottomasti kliinikon näkemys.

– Suomi on siitä erityisasemassa, että meillä on hyvin digitalisoitunut sote-ala, ja varsinkin terveyspuoli. Ajatus siitä, että pääsen rakentamaan teknologiaa, joka voi helpottaa kliinistä työtä ja parantaa terveydenhuollon toimintaa laajemmassa mittakaavassa, tuntuu juuri nyt oikealta seuraavalta askeleelta.

Onko kliiniseen työhön enää paluuta?

– Koen, että olen edelleen neurokirurgi. Nykyinen työni ei poissulje sitä. Nyt on kuitenkin kaikki aika mennyt muuttamiseen perheeni kanssa Kuopiosta Helsinkiin. On ollut vähän liian monta liikkuvaa osaa, Nissen hymyilee.

Lue lisää: Tatu Han siirtyy julkiselta yksityiseen tekoälyfirmaan