Tekeekö hallitus tietoista politiikkaa, kysyy Jukka Mattila
Asiakasmaksut vaikuttavat hoitoon hakeutumiseen ja herättää kysymyksiä, mikä ajatus niiden korottamisen taustalla on.
Tekeekö hallitus tietoista politiikkaa terveydenhuollon asiakasmaksuja nostaessaan?
Tätä on Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Jukka Mattila pohtinut viime päivät.
Hallituksen kehysriihessään päättämät asiakasmaksujen korotukset ovat herättäneet hänen mielessään monia kysymyksiä siitä, mitä ne tarkoittavat yhteiskunnan kannalta.
– Kun asiakasmaksuja on nostettu ja nostetaan merkittävästi tällä hallituskaudella, ja sairaat ihmiset maksavat entistä suuremman osan sairaanhoitokustannuksistaan, mitä sillä ajetaan, Mattila kysyy.
Hän pohtii, onko tausta-ajatuksena se, että meillä ei enää yhteiskuntana ole valmiuksia jakaa kustannuksia yhdessä niiden eduksi, jotka tarvitsevat sairaanhoitopalveluita.
– Vai tarkoittaako tämä sitä, että ajattelemme, että palveluissa käy paljon ihmisiä kevyin perustein ja asiakasmaksuilla halutaan ohjata ihmisiä pidättäytymään siitä?
Asiakasmaksuilla on vaikutusta
Mattila muistuttaa, että niin THL:n raportit kuin kansainväliset tutkimukset osoittavat asiakasmaksujen vaikuttavan hoitoon hakeutumiseen etenkin vähävaraisilla ihmisillä. Jopa viidennes kaikista ihmisistä ja kolmannes potilaista kertoo, että asiakasmaksuilla on vaikutusta.
– Onko tämä tietoista politiikkaa? Emmekö enää halua kantaa yhdessä vastuuta sairaanhoitoa tarvitsevien ihmisten kustannusten jakamisesta?
Monissa Euroopan ja maailman maissa sosiaali- ja terveydenhuolto rahoitetaan pakollisella sosiaalivakuutuksella. Jonkin verran on maita, joissa se rahoitetaan verotuksella, kuten Suomessa.
– Muissa maissa, joissa riskiä tasataan joko verotuksella tai sosiaalivakuutuksella, hoitoon hakeutumista ei pyritä rajoittamaan merkittävillä asiakasmaksuilla. Kun meillä asiakasmaksuja on tällä hallituskaudella nostettu hyvin merkittävästi, niin mikä on suunnitelma tässä asiassa?
Mattila huomauttaa, että nyt suunta on se, että hoitoa tarvitseva maksaa siitä itse enemmän.
– Vaikea kuvitella, että leikkaus- ja toimenpidemaksu olisi tarkoitettu ohjaamaan potilaiden valintoja. Jos lääkäri on arvioinut, että operatiivinen hoito on oikea hoito, niin se on perusteltu päätös. Tai jos hän on arvioinut, että diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan magneetti- tai TT-kuvantaminen, niin se on perusteltua. Ei potilas sano siihen, että mieluummin haluaisin, että katsotaan ultraäänellä, Mattila toteaa.
Hänen on vaikea kuvitella, että hinta olisi tarkoitettu ohjaamaan potilaiden valintoja niin, että he kieltäytyisivät leikkaushoidosta hinnan takia ja lopputulos olisi yhteiskunnalle halvempi.
Hyvätuloiset ovat hyötyneet valinnanvapauskokeilusta
Mattila viittaa 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun ja kysyy, onko se ja asiakasmaksujen korotus yhdessä harkittu poliittinen viesti.
Valinnanvapauskokeilun ensimmäisen puolen vuoden aikana korkeimman tuloviidenneksen edustajille kohdentui lähes kolminkertainen määrä Kela-korvauksia kuin pienimmälle tuloviidennekselle.
Mattila otaksuu, että kun kokeilua nyt laajennetaan, etu kohdentuu edelleen nimenomaan parempituloisille, jotka käyttävät yksityispalveluja muutenkin.
– Samaan aikaan nostetaan perusterveydenhuollon asiakasmaksuja tietäen, että se vaikuttaa hoitoon hakeutumiseen. Kyllä tämä on pakko tulkita tietoiseksi politiikaksi, hän sanoo.
