1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Valistus on viritetty, järki hyvä herätetty
Pääkirjoitus 1-2/2017 vsk 72 s. 7

Valistus on viritetty, järki hyvä herätetty

Kuvituskuva 1

Risto Pelkonen

arkkiatri

r.pelkonen@kolumbus.fi

Maallisen viisauden tohtori Jaakko Juteini julkaisi 200 vuotta sitten isänmaallisen runon, joka päättyy lastenlauluna tuttuun kansansävelmään "Arvon mekin ansaitsemme". Runon hyveet ahkeruus ja velvollisuuden tunto, luonnon kunnioitus, opillinen ja sydämen sivistys ovat ikiaikaisia.

Arvot ovat omantunnon kaltaisia moraalisia tienviittoja. Vanhan kansan elämänkokemuksesta kumpuava viisaus on samankaltaista hiljaista tietoa, joka siirtyy sukupolvesta toiseen. Moraaliset arvot ovat siten ihmisyyden ydintä ja osa genomiamme. Lääkärinetiikan normit ovat samalla tavalla jalostuneet aikojen saatossa sukupolvien välisessä dialogissa erehdysten ja oppimisen kautta.

Oman alamme ajatuspaja olisi lääkärikunnan lahja satavuotiaalle Suomelle.

Näin on aina ollut. Entä nyt? Onko kato käynyt arvotarhassa, kun taloudellisen hyödyn eetos on asettunut taloksi? Ei arvoista ole puutetta, päinvastoin. Ongelmana on keskenään ristiriitaisten arvojen runsaus ja niiden välineellistyminen. Aate ei sellaisenaan ole arvokas, vaan väline jonkin toisen tavoitteen saavuttamiseksi. Näin on tainnut käydä siinä suuressa reformissa, jossa terveydenhuollon palvelujärjestelmää rukataan uuteen asentoon. Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva? Kilpailu ja kestävyysvaje, valintapakko ja omavastuu, virtualismi, digitalismi ja robotismi ovat nyt sanoista suurimmat.

Antakaa anteeksi apeat ajatukseni. En väheksy urakan suuruutta, mutta kysyn, miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema. Eikö palvelujen nykyiset puutteet olisi voitu korjata pienemmilläkin rukkauksilla?

Jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy. Jos solidaarinen yhteisvastuu siirretään itse kunkin omalle kontolle, syntyy eriytymisen ilmiö – siis juuri se ilmiö, joka oli suursiivouksen lähtökohta.

Psykiatrian keskuksessa rakennettu virtuaalinen mielenterveystalo on oivallinen idea, hyvä tietolähde ja monelle tärkeä pistäytymispaikka. Onneksi olkoon. Mielensä pahoittaneelle se ei tietenkään riitä. Sielun saloja voidaan käsitellä vain kasvokkain kahden ihmisen kesken reaalimaailmassa. Robotitkin ovat mainioita teknisiä apuvälineitä, mutta ilman myötäelämisen lahjaa niistä ei ole parantajiksi. Kun ihmisen omakuva, selfie, syntyy kehon eri puolille asetettujen antureiden antamista viesteistä, minuus, minä tai itse on yhtä aikaa subjekti ja objekti. Terveys on eheyden kokemista, monitorointi eheyden pilkkomista.

Lue myös

Toivo on nyt omissa käsissämme; tieteen edistymisessä ja elinikäisessä oppimisessa, hyvän tavoittelussa, vahingon välttämisessä ja keskinäisessä toveruudessa. Kaikessa siinä, mitä kutsutaan ammatilliseksi sivistykseksi. Meistä itsestämme riippuu, miten tässä käy.

Kun maailma muuttuu kaikilla elämän alueilla nopeammin kuin koskaan aikaisemmin, ottakaamme ajasta vaarin. Siksi kysyn, eikö meidän pitäisi rakentaa tutkimukseen ja tietoon, luovaan ajatteluun ja vapaaseen dialogiin pohjautuva oman alamme ajatuspaja. Se keräisi tutkittua tietoa, laatisi analyysejä ja synteesejä, etsisi heikkouksia ja loisi vahvuuksia. Pajassa taottaisiin tulevaisuutta vaalikausien yli ja pidettäisiin poliittinen päätöksentekijä hereillä. Se olisi lääkärikunnan syntymäpäivälahja ja palvelulupaus satavuotiaalle Suomelle.

Hyvät virkasisaret ja -veljet. Olkoon tämä juhlavuosi toivon ja avarien ajatusten, onnistumisen riemun ja hyvän toveruuden tuottaman iki-ilon vuosi. Kun pidämme yhtä, olemme yhtä ja voimme erilaisina hyvin. Arvon mekin ansaitsemme.

Kirjoittajat
Risto Pelkonen
arkkiatri
r.pelkonen@kolumbus.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Kannabiksen käyttö ei yleistynyt alaikäisillä

Sen sijaan yli 18-vuotiailla kannabiksen kokeilu ja käyttö lisääntyivät.

Ajassa
Suomessa määrätty e-resepti käy Kroatiassa

Palvelu laajenee myöhemmin myös muihin Euroopan maihin.

Ajassa
Pihlajalinna aloittaa yt-neuvottelut

Yhtiö tavoittelee 14 miljoonan vuosittaisia säästöjä.

Ajassa
Yli 2300 hoitoa tehtiin luovutetuilla sukusoluilla

Yli 500 itsellistä naista ja naisparia sai viime vuonna hedelmöityshoitoja Suomessa.

Tieteessä
Rusto-hiushypoplasiaa sairastavien tarkka seuranta tarpeen oireista riippumatta

Seulonta on tarpeen muun muassa keuhkomuutosten ja syöpäriskin takia, osoittaa väitöstutkimus.

Ajassa
Käärmeenpurema tappaa 81 000–138 000 ihmistä joka vuosi

Käärmeen myrkky vaarantaa miljoonien ihmisten terveyden vuosittain.