Kerro potilasjärjestöistä aivan kaikille potilaille

Kollega Tom Pettersson muistutti hienosti potilasjärjestöjen asemasta harvinaissairaiden tukiverkostossa haastattelussa Lääkärilehdessä 6/2018 (1). Täydennykseksi haluan muistuttaa kaikkia myös yleisten kansansairauksien, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien, diabeteksen tai keuhkosairauksien potilasjärjestöistä.

Anna-Mari Hekkala

Silmäsairauksien eriytyminen haittaa tiedonkulkua

Dosentti Jukka Mäenpään ja emeritusprofessori Olavi Pelkosen katsausartikkeli paikallisesta timololi-hoidosta Lääkärilehdessä 7/2018 (1) on ansiokas muistutus paikallishoidon aiheuttamista potentiaalisista systeemihaitoista. Timololia käytetään glaukoomalääkkeissä laajalti ja silmälääkärien käytännön kokemus sekä tutkimusnäyttö on, että eniten systeemisia haittoja paikallistipoista koituu juuri timololista sekä α₂-agonisti brimonidiinista (2). Suhteessa timololin käyttömääriin haittoja havaitaan silmälääkärin vastaanotolla kuitenkin suhteellisen harvoin. Tämä voi johtua siitä, että jos haittavaikutukset tulevat hiipien, eikä potilas osaa yhdistää niitä uuteen lääkitykseen, asia voi tulla esille vasta myöhemmin yleislääkärin vastaanotolla. Tällöin ongelman selvittely voi olla haastavaa.

Marko Määttä

Käytännön kommentit arvokkaita

Kiitämme dosentti Marko Määttää miellyttävistä kommenteista katsaukseemme (SLL 7/2018). Hän antoi silmälääkärinä arvokkaita käytännön kommentteja sekä timololi- että myös brimonidiinihoidosta.

Jukka Mäenpää, Olavi Pelkonen

Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti

Ne, jotka seuraavat kiusaamista hiljaa sivusta, mahdollistavat asiattoman kohtelun, kirjoittaa Kati Myllymäki.

Kati Myllymäki

Lääkekorvaukset edistämään kotisaattohoitoa

Lääkärilehdessä 4/2018 uutisoitiin, että korvattavia morfiinitabletteja ei ole nyt Suomessa (1). Tilanne on harmittava ja toistuu säännöllisin väliajoin. Usein me saattohoitopotilaita hoitavat lääkärit saamme kuulla asiasta potilailta, kun he haluavat vaihtaa kipulääkkeen sellaiseen, jolla on korvattavuus.

Eero Vuorinen

Entä jos puhuisimme poikkeavasta hoidosta?

Dosentti Harri Hemilä ja Lääkäriliiton terveyspoliittinen asiantuntija Mervi Kattelus pohtivat Lääkärilehdessä 9/2018 termin uskomushoito määrittelyä (1,2). Ja sitä, tulisiko termiä käyttää lainkaan.

Peter Wahlberg

Kritiikkiä on siedettävä, nöyryyttämistä ei

Yleisradio uutisoi 6.3. nuoriin lääkäreihin kohdistuvasta laajaksi arvelemastaan työpaikkakiusaamisesta. Uutinen pohjautui vain kymmenen nuoren lääkärin haastatteluihin.

Hannu Savolainen

Tieto ei vielä liiku riittävästi

Kustannusten kannalta on aivan sama, syntyykö sote nyt vai tulevaisuudessa, sillä jos tietoa ei saada liikkumaan nykyistä paremmin, kalliiksi tulee joka tapauksessa. Maakuntien ja valinnanvapauden määrän sijaan olisi syytä olla huolissaan siitä, miten kaikki eri toimijoilla oleva tieto saadaan järkevästi yhteiseen käyttöön.

Eeva Ketola

Kokonaisuus unohtui

Päivystys- ja keskittämisasetukset ehtivät olla voimassa vain pari kuukautta, kun STM jo lähetti niihin tehtäviä lisäyksiä lausuntopyynnölle.

Marjo Parkkila-Harju

Vain Puumala-virus aiheuttaa myyräkuumetta

Lääkärilehdessä 5/2018 kollegat Mari-Johanna Riipi ja Matti Nuutinen muistuttavat tubulaarisen proteinurian merkityksestä munuaistautien diagnostiikassa (1). Haluamme kommentoida katsauksen myyräkuumetta käsittelevää kohtaa, jossa todetaan että hantaviruksen aiheuttaman myyräkuumeen hankalia taudinkuvia aiheuttavat Hantaan- ja Dobrava-virukset ja lievempää taudinkuvaa Puumala-virus.

Jukka Mustonen, Antti Vaheri

Inhaloitavasta kortikoidista apua astmapotilaiden varusmiespalvelukseen

Lääkärilehden astmaa käsitelleessä teemanumerossa 6/2018 kollegat Teija Dunder, Anna Pelkonen ja Terttu Harju kirjoittivat nuoruusiän astmapotilaan erityishaasteista ja ottivat ansiokkaasti esille astmapotilaan ongelmat asevelvollisuuden suorittamisessa (1).

Jaakko Kivisaari

Valmiudet astman omahoitoon ratkaisevat

Kiitos kollega Jaakko Kivisaarelle kommentista (1) artikkeliin, jonka kirjoitin yhdessä Anna Pelkosen ja Terttu Harjun kanssa (2). Huomio on tärkeä.

Teija Dunder

Kun pää ei käänny

Lääkärilehti kirjoitti viime viikolla uskomushoidoista. Siitä miten lääkärit niihin suhtautuvat ja miten ne työssä näkyvät.

Pekka Nykänen

Vaikuttamattomia hoitoja vältettävä

Harri Hemilä kritisoi kirjoituksessaan (1) Lääkäriliiton tuoreen suosituksen (2) uskomushoito-termiä. Lääkäriliitto on eri yhteyksissä käyttänyt aihepiiriin liittyen eri termejä. Lääkärin etiikka -kirjassa on artikkeli vaihtoehtoisista hoitomuodoista. Lääkäriliiton entinen toiminnanjohtaja Heikki Pälve oli kirjoittamassa aiheesta kannanottoa Euroopan lääkärijärjestölle CPME:lle, jonka jäsen liitto on. Tuolloin terminä oli englanninkielessä yleisesti käytetty CAM.

Mervi Kattelus

Uskomushoito-termi hämmentää

Lääkäriliitto julkaisi suosituksen lääkärin suhtautumisesta uskomushoitoihin (1). Suosituksessa ohjeistetaan, että "jos lääkäri käyttää uskomushoidoiksi katsottavia menetelmiä, hän ei saa tehdä sitä lääkärin ammattinimikkeellä eikä markkinoida lääkärin toimintana". Suosituksessa ei kuitenkaan millään tavalla määritellä, mitä termi "uskomushoito" tarkoittaa.

Harri Hemilä

Kiky koski myös sairaalalääkäreitä

Liiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju ja neuvottelujohtaja Laura Lindholm totesivat Lääkärilehden 7/2018 pääkirjoituksessa (1) virheellisesti, että vain terveyskeskuslääkäreiden ja -hammaslääkäreiden työaikaa pidennettiin kiky-sopimuksen yhteydessä. Suurin osa työajan pidennyksestä kohdistui em. lääkäreille, mutta viikkotyöajan tasaaminen ei ollut riittävä työajan pidennys kikyä varten.

Risto Avela

Arkipyhälyhennys koski kaikkia

Kuten Risto Avela toteaa (1), kiky-sopimus sekä pidensi terveyskeskuslääkärien säännöllistä työaikaa että arkipyhälyhennyksen kautta koski kaikkia lääkäreitä.

Laura Lindholm

Vakuutuslääketiede pitää ymmärtää oikein

Vakuutuslääkärien ammattikunta on olemassa tasapuolisuuden turvaamiseksi, kirjoittaa Pekka Nykänen.

Pekka Nykänen

Statiinihoitoa myös kritisoidaan rajusti

Lääkärilehden 4/2018 pääkirjoitus (1) dyslipidemioiden hoidosta herätti suurta hämmästystä yksipuolisuudellaan. Kirjoittajat Mikko Syvänne ja Timo Strandberg antavat ymmärtää, että vuosikausia opetettu teoria kolesterolin sekä sydän- ja verisuonitautien yhteydestä on betonoitua faktaa ja että statiinihoidon hyödyllisyyttä epäilevät ovat "salaliittoteorioiden" harhoissa. Pääkirjoituksessa ei ole mainintoja esille tuotua ajatusmallia kritisoivista mielipiteistä.

Rauli Mäkelä

Vaihdevuosioireiden hoito on hyödyllistä

Kiitämme professori Elina Hemminkiä mielenkiinnosta Lääkärilehden pyytämää Lääkeinfo-palstan artikkeliamme kohtaan (1). Kirjoittaja pitää näkemystämme ristiriitaisena, vaikka se on linjassa useiden kansainvälisten suositusten kanssa (2,3), ja perustelee näkökantansa Yhdysvaltain Preventive Services Task Forcen (USPSTF) suosituksella.

Hanna Savolainen-Peltonen, Tomi Mikkola