Onko kakkosesta tulossa ykkönen?

Diabetes yleistyy maailmalla epidemian lailla; ensisijaisesti lisääntyy tyypin 2 diabetes (DM2). Koska esiintyvyys suurenee etenkin aiempaa nuoremmissa ikäryhmissä, tauti kuormittaa myöhemmin yhä enemmän myös äitiyshuoltoa. Raskautta edeltävä diabetes lisääntyi Englannissa 50 % (3,1 vs 4,7/1 000 synnytystä) v. 1996-2004. Yleistyminen johtui ensisijaisesti DM2:n lisääntymisestä - tutkimusjakson aikana sen osuus kaikista diabetesraskauksista lisääntyi 7 %:sta 26 %:iin (1). Samankaltaista DM2:n yleistymistä raskauden aikana on havaittu muissakin länsimaissa. Sen sijaan mm. Japanissa ja Kuwaitissa DM2 on ollut ennenkin merkittävämpi raskautta edeltävä diabetestyyppi (2).

Marja Vääräsmäki

CRPS on vakuutuslääketieteen kylmä kukkanen

LT Maarit Gockel ja neurologian dosentti Nina Forss käsittelivät äskettäin monimuotoista paikallista kipuoireyhtymää (CRPS) hyvässä katsauksessaan Lääkärilehdessä 41/2009 (s. 3423-7). Kyseessä on vaikeahoitoinen sairaustila, joka usein heikentää koko raajan toimintakykyä pitkäaikaisesti. Ammatillinen kuntoutus ja toimeentuloasiat jäivät katsauksen ulkopuolelle ja haluan nostaa ne nyt yleiseen pohdintaan.

Markku Koskela

Työkyvyttömyyden käsitteestä on tärkeää keskustella

Kuntoutusylilääkäri Markku Koskela nosti esiin ammatillisen kuntoutuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Väärinymmärryksiä työkyvyttömyyden käsitteestä ja kuntoutuksen kriteereistä esiintyy valitettavan usein.

Maarit Gockel

Geriatrinen erikoissairaanhoito on tehohoidon tarpeessa

Luimme ilahtuneina lastenlääkärikollegojen Lanning, Korppi ja Mertsola sekä Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtajan Kari Pylkkäsen geriatriaa käsittelevät kirjoitukset Lääkärilehden 42/2009 Keskustelua-palstalta (s. 3526-7). Olemme samaa mieltä elämänkaaren alku- ja loppupään erikoisalojen - pediatrian ja geriatrian - kehittämisen ajankohtaisuudesta ja tärkeydestä terveydenhuoltojärjestelmässämme.

Maria Nuotio, Pirkko Jäntti

Koulutussopimus tarkentuu

Lääketeollisuus ry ja Lääkäriliitto esittivät pyynnöstäni näkemyksensä lääketeollisuuden koulutussopimuksesta Lääkärilehdessä 48/2009 (s. 4126-8). Molemmat osapuolet ottivat esiin asiantuntijuutta ja sidonnaisuuksia koskevia tekijöitä lukijoita hyödyttävällä tavalla. Kaikkien edun mukaista on asioiden läpinäkyvyys, ei asioiden salaaminen, mutta läpinäkyvyyden tavoittelu voi olla ylimitoitettuakin ja vaarantaa lääkärin riippumattomuutta. Juuri tämän vuoksi aloitin keskustelun aiheesta.

Pertti Heikman

Sidonnaisuuksien ilmoittaminen koskee myös julkaisuja

LT Pertti Heikmanin kirjoituksen (SLL 48/2009) perusteella Pro Medicon toiminnanjohtaja Kristiina Patjan ja Lääkäriliiton koulutusjohtaja Hannu Halilan kannanotossa keskityttiin käsittelemään koulutustilaisuuksia ja luentoja. Sidonnaisuuksien ilmoittamisen käytäntö on kuitenkin sama myös Lääkärilehdessä, Aikakauskirja Duodecimissa ja Käypä hoito -suosituksissa. Samaa käytäntöä suositellaan myös kaikkiin koulutustilaisuuksiin (financial disclosure) ja käytäntö on yleinen kansainvälisissä kongresseissa ja opetuksessa Yhdysvalloissa.

Päivi Hietanen

Kuten kuvasta näkyy

Ihotautilääkäri Raimo Suhosen tavaramerkki on valokuva ihotaudista. Suhosen ihotautikuvia on netissä tuhansittain. Vaikka potilaskin voi tunnistaa kuvista omia oireitaan, kyse on ennen kaikkea lääketieteen palvelusta.

Kari Kauppinen

Mediavaltaa - asiantuntijat ylen ahtaalla

Tänä syksynä on nähty useita tv-ohjelmia, joissa lääketieteen asiantuntijat ovat jääneet altavastaajan asemaan tai näyttäytyneet itselleen vieraassa valossa. Hyvään journalismiin kuuluva monipuolinen ja tasapainoinen asioiden käsittely on ohjelmissa sivuutettu ja tutkimustiedolle viitattu kintaalla. Osteoporoosilääkitystä kauhukuvilla maalannut ohjelma oli tästä räikein esimerkki.

Päivi Hietanen

Lyhyesti

"Nuorten lääkärien yhdistys ei hyväksy reseptien kirjoitusoikeuden antamista sairaanhoitajille. Hoitajareseptin vaihtoehdoksi he ehdottavat lääkäreille mahdollisuutta pidentää reseptien voimassaoloaikaa jopa kahteen tai kolmeen vuoteen."

Mallia lentoliikenteestä

Potilasturvallisuusajattelulla on pitkät perinteet: Hippokrateen valan "ennen kaikkea välttää vahingoittamasta" on lääkärintaidossa keskeistä. Nykyään potilasturvallisuuteen haetaan malleja lentoliikenteestä ja ydinvoimaloiden toimintatavoista.

Timo Keistinen

Priorisointi ei nykymuodossaan ole mahdollista

Heikki Pälve kirjoitti priorisoinnista pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 46/2009 (s. 3913). Mielestäni priorisointia siinä mielessä kuin on keskusteltu ei tarvita, eikä se onnistu, vaikka yritettäisiinkin. Vain heikot, periksi antavat priorisoidaan.

Pekka Lantto

Toisen sukupolven lääkkeisiin liittyy ongelmia

Alkuperäislääkkeitä valmistavat lääkeyritykset tuovat lähes rutiininomaisesti lääkeaineestaan markkinoille ns. toisen sukupolven valmisteen. Valmisteen parantaminen hyödyttää potilaita, jos toisen sukupolven valmisteen haittavaikutukset ovat pienempiä tai annostelutapa on helpompi. Valitettavasti markkinoille tulee enenevässä määrin "uusia" lääkkeitä, joissa todella uutta on vain lääkkeen nimi.

Heikki Bothas

Hoidon tarpeen arvio turvaa hoidon saatavuuden

Ylilääkäri Mikko Valkonen kirjoitti hoidon tarpeen arviosta edunvalvoja-palstalla Lääkärilehdessä 46/2009 (s. 3971). Aihe on erittäin keskeinen ja vaikuttaa jokaisen potilaan hoitoon. Lisäksi asialla on työmarkkinapoliittinen ulottuvuutensa eri terveydenhuollon ammattiryhmien työnjakoa suunniteltaessa.

Jarmo Kantonen

Pakkohoito - lääketiedettä vai sosiaalista kontrollia?

Psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Korkeila avasi Lääkärilehdessä 47/2009 keskustelun tahdosta riippumatonta hoitoa koskevan päätöksenteon siirtämisestä erikoislääkäreiltä oikeusviranomaisille (s. 4022). Perusteena siirrolle hän toi esille Euroopan unionin maiden suuntauksen ja hengen.

Kari Pylkkänen

Entä jos masennus onkin selviämiskeino?

Sosiaalipsykologi Jukka Tontin mielestä masennus on yhteiskunnallinen ilmiö, jota ei saa lokeroida pelkäksi hoitoa vaativaksi sairaudeksi. Potilas-lääkärisuhde voi paremmin, jos masennuksen näkee pikemminkin keinona selviytyä. Se ei siis olekaan välttämättä sairaus, vaan elämäntauti.

Essi Kähkönen

Pitkä tie lääkäriksi

Mirva Broersma tuntee vihdoinkin olevansa loppusuoralla siinä valtavassa paperisodassa, jota hän on käynyt Yhdysvalloissa saadakseen lääkärinoikeudet.

Merja Laakso

Vieläkö hysteriaa on olemassa?

Hysteria-termiä on aikanaan käytetty viittaamaan toiminnallisiin epileptisiin kohtauksiin, selittämättömiin ruumiillisiin oireisiin, ahdistustaipumukseen ja tiettyyn luonnehäiriön muotoon. Psykoanalyyttisessä kirjallisuudessa hysteria, kuten konversio-oire sen erityistapauksena, nähtiin mielensisäisenä mekanismina, jolla pyritään ahdistuksen säätelyyn. Hysterian on uskottu vähentyneen ja muuttaneen huomattavasti muotoaan sadan viime vuoden kuluessa. Hysteriaa on kuitenkin esiintynyt tuhansien vuosien ajan, sitä esiintyy yhä ja tulee esiintymään tästedeskin.

Jyrki Korkeila

Asiantuntijan arvostus mittaa sivistystä

Suomalainen sisu on siirtynyt vaivihkaa myyttien taivaaseen. Sisu ei enää kuulu siihen ominaisuuksien joukkoon, jolla me haluamme erottua kansakuntana kansakuntien joukossa. Sen verran meissä on vielä jäljellä rehellisyyttä.

Hannu Ollikainen

Lyhyesti

"Kansanedustajat vaativat hallitukselta selviä linjauksia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyistä jatkossa. Terveydenhuoltolain muutos halutaan eduskunnan käsiteltäväksi jo ensi keväänä. ... Ristiriitaiset kaavailut sosiaali- ja terveyspalveluiden uusista hallintomalleista ovat jo aiheuttaneet hämmennystä kunnissa. Eduskunnastakaan ei löydy yksimielisyyttä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamistavasta." Yle Uutiset 24.11.2009, toimittaja Marjatta Rautio

Suositukset neuromuskulaarisesta syystä johtuvan vaikean hengitysvajeen hoitoon

Vaikea hengitysvaje voi syntyä monien neuromuskulaaristen sairauksien seurauksena. Potilaasta, jolla on hengitysvajeen vaikein muoto, käytetään termiä hengityshalvauspotilas (1). Osa sairauksista etenee hitaasti ja mahdollistaa vaihtelevan toimintakyvyn, mutta toisinaan toimintakyky menetetään nopeasti. Lähes puolet potilaista sairastaa jo itsessään monimuotoista amyotrofista lateraaliskleroosia (ALS). Pienellä osalla potilaita on selkäydinkatastrofista aiheutunut neliraajahalvaus.

Arno Vuori, Jaakko Herrala